Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Maija Isola oli edellä aikaansa – Marimekon luottosuunnittelija teki myös merkittävän uran taidemaalarina

Maija Isolan maalauksiin tuli Algeriassa värikkäitä kukkia, palmuja ja paratiisimaisia näkyjä. Maalauksiin ilmestyi myös musta pantteri, jota voi pitää taiteilijan omakuvana kuten teoksessa ”Pantteri ja hibiscus”, näyttelyn kuratoinut Päivi Viherluoto esittelee. Kuva: Riikka Helenius
Maija Isolan maalauksiin tuli Algeriassa värikkäitä kukkia, palmuja ja paratiisimaisia näkyjä. Maalauksiin ilmestyi myös musta pantteri, jota voi pitää taiteilijan omakuvana kuten teoksessa ”Pantteri ja hibiscus”, näyttelyn kuratoinut Päivi Viherluoto esittelee. Kuva: Riikka Helenius

Maija Isola (1927–2001) kuuluu Marimekon rakastetuimpiin suunnittelijoihin, mutta hän teki myös merkittävän, liki 50 vuotta kestäneen uran taidemaalarina.

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely esittelee Isolan maalaustaidetta kattavasti koko taiteilijan uran ajalta. Näyttely etenee kronologisesti ja esillä on runsaat 100 maalausta.

Varhaisin teos on pulloasetelma, jonka Isola maalasi opiskeluaikoinaan vuonna 1946 ja viimeisin Kukkia pihaltani Kaunismäestä 1990-luvulta.

– Isola oli edellä aikaansa. Hänellä oli lähes absoluuttinen värisilmä. Voimakkaat värit, rytmiikka ja surrealistinen henki toistuvat läpi koko tuotannon. Isolan ilmaisulle on ominaista myös pensselillä leikittely, eräänlainen tanssillisuus, näyttelyn kuratoinut amanuenssi Päivi Viherluoto esittelee.

Viherluodon mukaan Isolalle oli tärkeää taiteen tekemisen vapaus ja riippumattomuus. Hänen ilmaisunsa on samaan aikaan pelkistettyä ja vahvaa. Taiteilija imi vaikutteita ympäristöstään ja seurasi aktiivisesti aikansa kulttuurikenttää; kuvataidetta, musiikkia, kirjallisuutta, muotia ja populaarikulttuuria.

Ura kangassuunnittelun parissa

Maija Isola oli kotoisin maalaistalosta Arolammin kylästä Riihimäeltä.

Hän opiskeli taidemaalariksi Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1946–49. Opintoihin sisältyi myös kankaanpainantakurssi.

Armi Ratia löysi Isolan suunnittelijaksi Printexille, sittemmin Marimekkoon koulun painokangaskilpailun kautta. Taiteilija suunnitteli kaikkiaan yli 500 kangasmallia Marimekon tuotantoon vuosina 1949–87.

Vaikutteita ulkomaanmatkoilta

Isolan varsinainen taiteellinen ura alkoi 1950-luvulla.

Hänen maalauksiaan hallitsevat abstraktit elementit ja murretut värit. Kappaleet leijuvat kuin avaruudessa ja niissä on surrealistista tunnelmaa. 1960-luvun teoksissa näkyy poptaiteen ja informalismin vaikutus.

Taiteilija teki pitkiä matkoja Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa ja hänen teoksissaan näkyivät matkoilta saadut vaikutteet.

1970-luvun alussa taiteilija asui neljä vuotta Algeriassa Aïn el-Turckissa.

Pelkistetyt muodot muuttuivat koristeellisemmiksi ja maalauksiin ilmestyi värikkäitä kukkia, palmuja ja paratiisimaisia näkyjä. Kuviin tuli mukaan myös musta pantteri, jota voi pitää taiteilijan omakuvana.

Viherluoto kertoo, että Isola maalasi ja matkusti melko askeettisesti. Taiteilija istui usein lattialla, leikitteli pensselillä, väreillä ja rakensi rytmisiä sommitelmia. Myös painokangasmallit syntyivät usein lattialla istuen ja maalaamalla.

Taiteilija kirjoitti Algeriasta tyttärelleen Kristiinalle:

– Olen tehnyt vähän Marimekon värityksiä, maalannut neljä pientä öljyväritaulua ja joitakin kangasmalleja guasseilla. Tämä luonto ilmiöineen on minulle jatkuva ihmetyksen aihe. Ja vaikka olen koko ajan oikeastaan tässä huvilassa ja puutarhassa, on täällä aina jotain uutta.

Läpileikkaus tuotannosta

Isola maalasi elämänsä loppuun asti.

Taiteilija muutti takaisin Arolammin Kaunismäkeen vuonna 1991. Tärkeiksi aiheiksi muodostuivat puutarha ja oman pihapiirin näkymät. Taiteilija lahjoitti tuolloin myös 43 maalausta Hämeenlinnan taidemuseolle.

– Taiteilija valitsi teokset tarkoin niin, että niistä muodostui kattava läpileikkaus hänen tuotannostaan. Lahjoitusta tehdessään Isola totesi, että taidemaalarihan minä olen, Viherluoto muistelee.

Lahjoituskokoelma muodostaa näyttelyn rungon.

Teoksia on saatu lainaan myös yksityiskokoelmista sekä Ateneumin ja Tissarin taidekokoelmista.

Näyttelyn erikoisuutena on yksityiskokoelmasta lainaan saatu Isolan sisarusten Tuulikin, Irman ja Maijan 1940–50-luvulla luoma paperinukkesarja Furut.

Sisarukset piirsivät ja paperinukkesarjaan kymmeniä hienostosukuja tanssiais- ja naamiaispukuineen sekä muine tykötarpeineen ja tallensivat furuhahmojen tarinat muistivihkoihin.

 

Vahva ja värikäs sivellin – Maija Isolan maalauksia -näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Engel-makasiinissa 12.9. asti. Näyttelyyn voi tutustua koronarajoitusten ajan virtuaalisesti. Museo pyritään avaamaan yleisölle toukokuussa.

Maja Isolan näkemys teoksessa Omenapuunoksa. Kuva: Pekka Rautiainen
Maja Isolan näkemys teoksessa Omenapuunoksa. Kuva: Pekka Rautiainen

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset