Kaupunkiuutiset

Malja vastavoimille – Oikeudenmukaisuuden ymmärtäminen vaatii epäoikeudenmukaista kohtelua

Jenni Ahtiainen Kuva: Matti Piiroinen
Jenni Ahtiainen. Kirjoittaja on porilaissyntyinen vapaa kulttuuriradikaali. Kuva: Matti Piiroinen

Menin Suistolle. Terassilla istui ystäviä, kuten aina. Istahdin alas ja kerroin, että koronarokote jännittää. Pummin yhdeltä kaverilta paperossin, toiselta maskin ja hain tiskiltä hermokaljan.

Rokote pisti pisteen yhdelle aikakaudelle ja aloitti toisen. Mikään ei ole kuten ennen ja silti kaikki on kuten ennen.

Koska kulunut vuosi on ollut epäoikeudenmukainen ja ruma, sai suonissani virtaava Pfizer ajattelemaan itsestäänselvyytenä ottamisen mielettömyyttä. Sitä, miksi tärkeimmät asiat pitää viedä pois, jotta niiden arvon todella ymmärtää.

Kalja Suistollakin maistui paremmalta kuin ennen.

Vastavoimia tarvitaan

Toiset uskovat vetovoiman lakiin, minäkin toisinaan. Sen tunnistaa ”hyvästä meiningistä”, taiteilija flowsta. Se määritellään kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että hyvä vetää hyvää.

Mutta kun pitää saada muutosta tapahtumaan ja ongelmia ratkottua, uskon vastavoiman lakiin. Siihen, kun kahdella kappaleella on toisiinsa nähden yhtä suuret voimat ja tavoitteisiin päästäkseen pitää enemmän tai vähemmän pinnistellä. Voittaa vastoinkäymiset.

En usko saavani sitä mihin uskon, vaikka kuinka uskoisin. Sen sijaan joka kerta kun oikein vituttaa – tulistun, taistelen ja sitten vasta uskon saavani haluamani. Rhonda Byrnen käsikirjoittama vetovoiman laki tuntuu Newtonin vastavoiman vierellä naurettavalta – toki myös tv-käsikirjoittajassa ja fyysikossa on valovuosien ero.

Siinä missä hyvässä meiningissä voi ihanasti lillua maailman ääriin asti ja tehdä hyvää ja oikein kun tilaisuus tulee, vaatii sisuuntuminen kaaosta ja epäoikeudenmukaisuutta katalyytiksi. Vastavoimaa.

Oikeudenmukaisuuden ymmärtäminen vaatii epäoikeudenmukaista kohtelua. Ystävien merkityksen ymmärtää yksinäisyydessä ja terveyden vaikutuksen sairaana. Säästöjä arvostaa persaukisena ja raittiutta vasta, kun on ihan hirveä krapula.

Malja kärsimyksille

Olen masentunut, pettynyt, itkenyt ja huutanut viimeisen vuoden aikana monta kertaa ja se on hyvä. Ilman ahdistavia tilanteita ei olisi ihania tilanteita.

Elämä on kauhun tasapaino. Hyvän ymmärtää vasta kun pahan tajuaa.

Ja siksi, tämän historiallisen dystooppisen vuoden loppumetreillä haluan nostaa maljaa kärsimykselle, kyynelille, menetyksille, epäoikeudenmukaisuudelle, epärehellisyydelle ja itsekkyydelle. Ja nostetaan nyt vielä varmuudeksi kaikille seitsemälle kuolemansynnillekin: ylpeydelle, kateudelle, vihalle, laiskuudelle, ahneudelle, ylensyönnille ja himolle.

Vastavoimille, kippis!

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset