fbpx
Kaupunkiuutiset

Mannerheim eli myrskyisän nuoruuden

Yksi suurimmista suomalaisista oli vuonna 1886 käytännössä orpo, koditon ja varaton. Kuitenkin juuri Carl-Gustaf Mannerheim nousi muutama vuosikymmen myöhemmin suomalaisten suurmiesten kärkeen.

Juha Vuorinen otti vuonna 2004 rehtorina ollessaan Valkeakosken Päivölän opiston tiloihin toijalalaisen Olavi Liukkosen yksityisen Mannerheim-kokoelman.

– Museaalinen ulottuvuus puuttuu siinä mielessä, ettei meillä ole alkuperäistä esineistöä. Museoksi tätä ei voi kutsua, mutta kyllä kokoelmaksi, joka pitää sisällään erilaisia dokumentteja on noin 10 000 kappaletta. Kirjoja on 22:sta maasta 20 kielellä. Leikekokoelma käsittää noin 7 000 dokumenttia. Lisäksi kokoelmaan kuuluvat mitalikokoelma, Marskiin liittyvää filateliaa, valokuva- ja korttikokoelma, taide-esineitä, kuten kuvapatsaita ja tauluja, kirjekokoelma, Mannerheim musiikkia, kirjallisuudesta poimittuja täydentäviä dokumentteja sekä haastatteluja, etenkin Päivölässä käyneiden veteraanien tarinoita ja kertomuksia. Esillä ovat myös kaikki 191 Mannerheim ristin ritaria.

Vuorinen on tutkinut Mannerheimin sukua seitsemän polvea taaksepäin.

– Kun tuntee hänen taustansa, on helpompi ymmärtää miksi Mannerheimin elämä oli sellainen kuin se oli.

Mannerheimin lapsuus ja nuoruus olivat hurjaa aikaa.

– Mannerheimin isä Carl Robert hylkäsi vaimonsa ja seitsemän lastaan ja muutti Ranskaan rakastajattarensa kanssa velkojia pakoon. Valtavat velat olivat syntyneet kortinpeluulla. Suvun omaisuus, muun muassa Louhisaaren kartano, useita maatiloja ja kiinteistöjä kaupattiin isän pelivelkojen kattamiseksi.

Äiti Helen von Julin kuoli vuonna 1881 tiettävästi suruun.

Louhisaaren kartanossa kuri oli ollut kova.

– Kahtena päivänä viikossa ruokapöydässä sai puhua vain ranskaa, kahtena italiaa, kahtena saksaa ja yhtenä ruotsia. Jos joku käytti muita kieliä, ruokailu loppui heti.

Mannerheim sai potkut Helsingin Böökin lukiosta käytöshäiriöiden takia. Myöhemmin tuleva marsalkka sai potkut kadettikoulusta.

– Toisella yrittämällä Mannerheim oli päässyt kadettikouluun köyhtyneille aatelisukujen pojille varatuille vapaapaikoille. Vuoden poistumiskiellosta huolimatta Mannerheim teki ns. Kylmä-Kallen sänkyynsä ja päätti lähteä puntikselle. Vääpeli otti hänet kiinni ja hänet erotettiin heti.

Äidin isän ja varakkaiden kummitätiensä tuella Mannerheim lähti Venäjälle Pietariin Nikolain ratsuväkiopistoon. Venäjällä Mannerheim yleni 30 vuodessa everstiksi. Ensimmäisessä maailmansodassa Mannerheimilla oli enimmillään komennettavanaan 100 000 miestä.

Kun Venäjän vallankumoukset vuonna 1917 pakottivat kaikki muut kuin boslhevikit eromaan armeijasta, Mannerheim päätti lähteä Suomeen.

– Mannerheim oli ainoa sopiva henkilö valkoisen armeijan komentajaksi. Yhdelläkään muulla suomalaisella ei olisi ollut kokemusta 100 000 miehen liikuttamisesta.

Taustansa vuoksi Mannerheim oli kallellaan enemmän englantilais-ranskalaiseen ja venäläiseen kuin saksalaiseen kulttuuriin.

– Mannerheimia ei tuomittu sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Tiettävästi itse Stalin määräsi, ettei marsalkkaan saatu koskea, koska Venäjän kansa ei sitä hyväksyisi. Mannerheim korosti aina yhtenäisyyttä. Tarinan mukaan joku sotilas tokaisi talvi- tai jatkosodan melskeissä, että onneksi se päälahtari selvisi sodasta hengissä, tarkoittaen siis sisällissotaa 1918.

Suku katkesi kahteen tyttäreen. Toinen tyttäristä päätyi nunnaksi Englantiin, toinen oli alkoholisti Ranskassa. Kumpikaan heistä ei saanut lapsia, joten Mannerheimin sukulinja päättyi heihin.

Vuosien varrella julkisuuteen tullut henkilöitä jotka ovat väittäneet olevansa suoraan Mannerheimin jälkeläisiä, mutta mitään todisteita ei ole koskaan löydetty.

Mannerheim-kokoelma on avoinna tilauksesta Päivölän opistolla. Myös opastuksen saa tilattua opiston kautta.

Asiasanat

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset