Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Markku Veijalainen muistelee Fredin aikaa Hämeenlinnassa –"Me nuoremmat katsoimme häntä ylöspäin. Hän oli tähti jo silloin"

Rumpali Ilpo Jokinen kertoo artistin huippuvuosista: "Suosio oli aivan mahdoton"
Fredi esiintymässä Vexi Salmen syntymäpäiväkonsertissa Hämeenlinnan jäähallissa vuonna 2012. Kuva: Terho Aalto = TA
Fredi esiintymässä Vexi Salmen syntymäpäiväkonsertissa Hämeenlinnan jäähallissa vuonna 2012. Kuva: Terho Aalto, arkisto

Suomalaisen viihdetaivaan rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Matti ”Fredi” Siitonen menehtyi viime viikolla 78-vuotiaana.

Toimittaja ja mediapersoona Markku Veijalainen oli Hämeenlinnan lyseossa samaan aikaan Fredin kanssa.

– Matti oli minua viisi vuotta vanhempi ja siihen aikaan jo tunnettu julkkis Hämeenlinnassa. Hän oli hyvä uimari ja kova koripalloilija. Olimme katsomassa monia matseja, joissa Fredi oli sankari, Veijalainen muistelee.

Myöhemmin, kun ”Hämeenlinnan musiikkimafia” alkoi myös Vexi Salmen ja Irwinin myötävaikutuksella nostaa päätään, Veijalainen ja hänen luokkatoverinsa Kai ”Kuju” Hyttinen pääsivät tutustumaan isoon mieheen lähemmin.

– Fredi sanoi jossain haastattelussa minun autelleen ensimmäisen levyn kanssa, mutta itselläni ei ole siitä muistikuvaa. Olin saanut kuitenkin ovet auki radioon ja siellä puhuin hämeenlinnalaisista jatkuvasti, Veijalainen sanoo.

Kivikasvojen alkulähteillä

Veijalaisen mukaan Matti Siitonen oli kova nimi 1960-luvun alun Hämeenlinnassa.

– Koululaiset tunsivat hänet Five Pennies -yhtyeestä, joka oli tavallaan Kivikasvojen esiaste. Yhtye käytti huumoria ja oli todellinen vetonaula, jonka keikoille halusivat kaikki.

Yhtyeen johtajasta ei voinut olla vaikuttumatta.

– Fredi oli karismaattinen kokonaisuus, jota me nuoremmat katsoimme ylöspäin. Hän oli tähti jo silloin.

Nuori Matti Siitonen nähtiin Hämeenlinnan aikoina usein myös kontrabasson varressa paikallisissa tanssiyhtyeissä. Olli Haaviston kuva Jukka Järvelän kirjasta Homma kävi – Erään pikkukaupungin pophistoria (Karisto, 1997)

Koesoitossa Aulangolla

Siitonen muutti Helsinkiin vuonna 1965 ja julkaisi esikoissinglensä Roskisdyykkarin balladin uudella taiteilijanimellään Folk-Fredi.

Artistin suurin kaupallinen menestys ajoittui 1970-luvulle, jolloin hänen bändissään soitti hämeenlinnalainen Ilpo Jokinen.

Rumpali oli musisoinut muun muassa Irwinin ja Markuksen bändeissä ja toimi myös keikkamyyjänä hämeenlinnalaisessa Suomen orkesteripalvelussa.

– Ohjelmatoimistossa Sirénin Raimo kertoi, että Fredi tarvitsi uutta rumpalia. Minulla oli oikein koesoitto hotelli Aulangolla ja minut hyväksyttiin, nykyään Parolassa asuva Jokinen kertoo.

Kultaa tai platinaa

Jokinen istui Fredin yhtyeen rumpujen takana, myi keikkoja ja ajoi keikkabussia kahdeksan vuotta 1971–1979.

– Suosio oli aivan mahdoton. Aplodit olivat valtavat jo heti kun tultiin lavalle ja tanssipaikoilta lähdettiin usein kunniakujassa. Kaikki, mitä Fredi tuolloin levytti, myi kultaa tai platinaa. Bändi oli Suomen kalleimpia, mutta silti se haluttiin joka paikkaan.

Jokisen lisäksi yhtyeessä soitti muitakin hämeenlinnalaisia. Bassossa oli Aimo Lehto ja koskettimissa sekä haitarissa Reijo Koskinen. Kitaristi Pertti Penttinen oli Forssasta.

– Fredi oli hyvä bändinjohtaja ja hänen valtavaa musikaalisuuttaan ihmettelen vielä tänäkin päivänä. Lauloimme viisiäänisiä harmonioita, ja jos joku eksyi kelkasta, Fredi antoi lennossa hänelle oikean äänen ja palasi taas omaan stemmaansa, Jokinen päivittelee.

Tytär kaikki kaikessa

Fredi oli ilmoittanut yhtyeelle, että vaikka keikkabussissa oli sängyt, yöt nukutaan aina vähintäänkin matkustajakodissa.

– Bändissä oli hemmetin hyvä henki. En muista, että koskaan olisi mitään riitaa ollut. Aina oli mukava olla.

Fredi on jäänyt rumpalin mieleen myös miehenä, joka piti perheestään hyvää huolta. Tytär Hanna-Riikka oli laulajalle kaikki kaikessa.

Jokisella on hauska muisto Hyvinkään keikkareissulta, jossa tytärkin oli ollut mukana ja nukkunut hotellihuoneessa.

– Olimme yhdessä aamiaisella, kun Fredin vaimo Eva-Riitta tuli paikalle. Hän kysyi Hannalta, että onko isä ottanut kaljaa. Tyttöhän sanoi heti, että juu, mutta nähtyään isänsä ilmeen lisäsi siihen nopeasti ”mutta vain puoli pulloa”.

Matti ”Fredi” Siitonen

Syntyi 23.7. 1942 Mikkelissä, kuoli 23.4. 2021 Helsingissä.

Laulaja, viihdetaitelija, muusikko, säveltäjä ja yksi Kivikasvot-yhtyeen jäsenistä.

Asui Hämeenlinnassa Suomenkasarmilla vuosina 1959-1965, jolloin kävi koulua lyseossa ja aloitti uransa laulajana.

Vaimo entinen tv-kuuluttaja, kansanedustaja, maaherra ja eu-parlamentaarikko Eva-Riitta Siitonen.

Tytär Hanna-Riikka Siitonen tuli tunnetuksi Taikapeili-duon toisena jäsenenä. Hän menehtyi kesällä 2018. Perheeseen kuuluu myös Eva-Riitta Siitosen poika Petri, jonka Fredi adoptoi.

Sai lempinimensä armeija-aikana Kiviset ja Soraset -piirrossarjan hahmon mukaan.

Edusti Suomea Euroviisuissa 1967 ja 1976.

Albumi Niin paljon kuuluu rakkauteen (1972) oli Suomen ensimmäinen timanttilevy yli 50 000 kappaleen myynnillään.

Tunnetuimpia hittejä: Kolmatta linjaa takaisin, Vippaa mulle viitonen, Milloinkaan en löydä samanlaista, Avaa sydämesi mulle ja Puhu hiljaa rakkaudesta.

Esiintyi Kivikasvot-yhtyeen jäsenenä yli sadassa tv-ohjelmassa 1969-1996.

Lähteet: Jukka Järvelä, Homma kävi – Erään pikkukaupungin pophistoria (Karisto,1997) ja Wikipedia.

Juttuun korjattu 29.4.2021 klo 10.02  tiedot Petri Siitosen adoptiosta.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset