Kaupunkiuutiset

Menneisyyden etsijät valloittivat tv-yleisön

Yle TV1:ssä alkoi viime tiistaina dokumentaarinen realitysarja Menneisyyden metsästäjät, jossa seurataan kantahämäläisille jo tutuksi tullutta, historian hämäriin uppoutunutta ryhmää suomalaisten muinaisaarteiden jäljillä. Kuusihenkinen Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät -ryhmä tekee sarjassa metallinpaljastimien avulla maan alta uskomattomia aarrelöytöjä, jotka sijoittuvat Suomen historiassa varhaisesta rautakaudesta lähelle nykypäivää. Sarjan kerrontaa elävoittävät upeat maisemakuvat kotimaamme luonnosta, sekä historialliset kertomukset myyttisistä taisteluista, julmista merirosvoista, taistelevista viikingeistä ja raivoisista ryöstäjistä. Museoalan ammattilaistenkin arvostamaan ja asiantuntemuksella työskentelevään ryhmään kuuluvat Jussi Nieminen, Ossi Kupila, Pekka Kupila, Mikko Mäkelä, Tomi Virtanen ja Reijo Hyvönen.

Avausjaksossa etsijät työskentelivät Laukon kartanon mailla ja löysivät harvinaislaatuisia koruja merovingiajalta. Ensi tiistaina esitettävässä jaksossa yleisö pääsee seuraamaan hopea-aarteen löytymistä. Metallinetsijäryhmä löysi hauholaisesta kylästä viikinkiaikaisen hopeakätkön vuonna 2015. Jännittävän etsinnän pohjana oli arvelu, jonka mukaan syksyllä 1040 hämäläiseen kylään ratsasti joukko julmia sotilaita. Verilöylyssä kylän miehet surmattiin, päälliköt, naiset ja lapset otettiin vangeiksi. Kaikki kelpaava ryöstettiin. Vain osa asukkaista ehti piilottaa rikkautensa, ennen kuin kylä poltettiin ja tuhottiin.

Kätkö löytyi pellosta paikalta, jossa ilmakuvien mukaan oli tummempaa maata merkkinä vanhasta asutuksesta. Kätkö koostuu kahdeksasta hopearahasta, jotka ajoittuvat 900-luvulta 1000-luvun alkupuolelle. Joukossa on saksalaisia ja englantilaisia rahoja sekä persialaisen samanididynastian dirhemi.

Rahakätkön lähistöltä paikannettiin muutakin rautakauden esineistöä, kuten pronssinen kupurasolki ja rautakirves. Löytöjen perusteella paikalla on rautakaudella sijainnut asuinpaikka ja kalmisto, joista esineet ovat peräisin. Kylästä, jonka mailta löytö tehtiin, on mainintoja jo keskiajalta. Uudet löydöt vahvistavat kuvaa siitä, että samalla paikalla on asuttu jo rautakaudella.

Tulevissa jaksoissa hämäläismiehet etsivät viikinkiaikaista kokoontumispaikkaa Ahvenanmaalla, kadonnutta Uskilan kylää Valkeakoskella, Hunnun herran hautaa Vesilahdella, merirosvojen aarretta Porvoossa ja tuntemattomia linnavuoria Hämeessä.

Sarja vaikuttaa kiinnostavan suomalaisia, sillä ensimmäionen jakso sai yli puoli miljoonaa katsojaa. Myös kirjailijat on saatu innostumaan aiheesta ja laatimaan historiallisia tarinoita sarjan jaksojen pohjalta. Milja Kauniston, Jukka Laajarinteen ja Markus Leikolan lisäksi kortensa kekoon on kantamnut Hämeenlinnan teatterin produktioista tuttu näytelmäkirjailija Veera Tyhtilä.

Hämeen linnassa on 26. helmikuuta asti näyttely, joka esittelee Hämeen alueelta löydettyjä viikinkiaikaisia aarteita. Rikkauksien Häme -näyttelyssä on esillä vasta viime vuonna esiin kaivattu Hämeenkosken hopea-aarre, jonka löysi, kukas muukaan, kuin Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät. Yli 300 kolikon rahakätkö oli suurimpia rahalöytöjä vuosikymmeniin. kolme viikinkiajan kaulaketjua, plootuja Asikkalasta, Sysmän Väärämaan kätkön aarteita, Hämeenkosken Santahaudanmäen miekka ja Hauhon Männistönmäen Johannes-miekka.

Metallietsinnän harrastajat ovat tehneet useita merkittäviä löytöjä. Metallinetsintään tarvitaan maanomistajan lupa, ja historiallisista löydöistä on oltava yhteydessä Museovirastoon. Kiinteillä muinaisjäännöksillä, kuten kalmistoilla kaivaminen on lailla kielletty.

Lähde: Yleisradio

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset