Kaupunkiuutiset

Menneisyyden jälkiä etsimässä

Kankaita valmistava Hämeenlinnan verkatehdas perustettiin 1895. Ensimmäiseksi rakennettiin nykyisen teatterin päänäyttämön ja ravintolan runkona ollut kutomosali sekä Verstas-näyttämön paikalla ollut voima-asema. Sen jälkeen valmistuivat Suisto-klubin haminoilla sijainneet korjauspaja ja värjäämö. Alueen Viipurintien puoleisella portilla oleva rapattu konttorirakennus on vuodelta 1907. Samalta ajalta ovat Vanajantien varrella oleva keltainen nahkatehtailijan huvila, taidemuseon toimistona palveleva isännöitsijän huvila sekä nahkatehtaana toimineen Arxin talon vanhimmat osat.

Tehtaan johtajana toimi pitkään kunnallispoliitikkonakin tunnettu Henrik Holmén. Vuoden 1917 alussa tehdas työllisti 75 henkilöä, joista valtaosa oli naisia. Verkatehdas oli kaupungin merkittävin teollisuuslaitos ja sitä laajennettiin moneen otteeseen. Tehtaan viimeinen kukoistuskausi osui 1950-luvulle, jolloin työntekijöitä oli peräti 1300.

Amberlan aika

Verkatehtaan vaikutus kaupunkilaisten elämään oli suuri ja monista hämeenlinnalaisista suvuista löytyy ainakin joku, joka on siellä leipänsä tienannut.

– Kultuuritehtaan alkuvaiheessa järjestimme opastettuja kierroksia ja odottelimme niille maksimissaan 30 osallistujaa, Verkatehtaan myynti- ja viestintäpäällikkö Janne Nieminen muistelee.

– Paikalle tuli 140 ihmistä ja säännöllisesti kierroksilla oli joku vanhempi ihminen, joka kertoi olleensa täällä töissä.

Vuonna 1927 tehtaan johtajaksi tuli varatuomari Arthur Amberla, joka pani hihat heilumaan. Hänen kaudellaan toteutettiin 1930-luvulla suuri laajennusohjelma, jolloin rakennettiin muun muassa nykyisen Linnan pyöräverstaan paikalle kampalankakehräämö ja Vanajaveden Opiston taloon karstalankakehräämö. Kutomosalin ympärille nousi uusia seiniä joka suunnalle tiloihin, joissa nykyään toimivat esimetkiksi Mainostoimisto Precis ja teatterin monet työpisteet. Vuonna 1945 valmistui elokuvateatterin puoleisessa rakennuksessa sijainnut tekovillaosasto ja pari vuotta myöhemmin sen jatkoksi vielä kookkaampi lisärakennus.

– Kun tätä paikkaa alettiin jalostaa kulttuurin käyttöön, hiukan harmitti se, että 1980-luvulla vanha tehdas oli suurelta osin korjattu pois, Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Astor sanoo.

– Verkatehtaankuja on edelleen jokseenkin alkuperäisessä kuosissa. Sillekin on kaikenlaista uudistamista toivottu, mutta olen halunnut säilyttää alueella joitakin piirteitä sen teollisesta menneisyydestä.

Ruokala vintillä

Radio Hämeen koti, E-rakennukseksi kutsuttu talo valmistui vuonna 1914. Sen ylimmästä kerroksesta löytyy kiviportaiden ja teräsoven takaa koskematon pala historiaa. Tällä hetkellä jonkinlaisena varastona palvelevassa tilassa on tehtaan vanha keittiö ja henkilökunnan ruokala. Jäljellä on vielä vanha hella, keittiön kaapistot ja työtasot sekä luukut ruuan jakamista varten.

Konttorirakennuksen käytävissä ja huoneissa näkyy tehtaan vauraus ja sen merkityksellisen aseman korostaminen. Portaikon, ovien ja ikkunankarmien kustannuksissa ja laadussa ei ole aikoinaan säästelty. Taiteen edistämiskeskuksen Hämeen toimipisteessä on tehtaan konttorin vanhoja lasikoppeja, joista yhdessä on kahisevan käsittelyä varten tehty liukuluukku.

Muhkea ja edustava pala menneisyyttä seisoo Verkatehtaan lipunmyynnin edessä. Verstas-näyttämön paikalla sijainneessa pannuhuoneessa olleet, 1890-luvulla valmistuneet höyrykone ja generaattori tuottivat laitoksen sähköt ja käyttövoiman 15 kutomakoneelle.

– Höyrykone on täysin entisöity ja toimintakuntoinen, Astor kertoo.

– Ei muuta kuin tiivisteet kiinni ja tulta pannuun.

Lähteet: Risto Kostian diplomityö Keinusaaren rakennuskulttuurista (1983), Ilkka Teerijoki: Hämeenlinnan historia (2014).

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

8.7.2020

Päivän Hämeen Sanomat

13.7.2020

Fingerpori

comic