Kaupunkiuutiset

Mielipide: Eläkeläisille kannusteita työntekoon

Moni eläkeläinen palaa töihin saadakseen sisältöä ja tekemistä elämäänsä, mutta myös taloussyistä. .Kuva: Pixhill

Valtiovarainministeriössä on käynnistetty selvitys, jonka tavoitteena on muuttaa eläkeläisten verotusta niin, että eläketuloa ja ansiotuloa verotettaisiin erikseen. Muutoksen kannustusvaikutus on varmasti suuri ja reservissä on valtava määrä alan kuin alan ammattilaisia.

Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien lukumäärä 31.12.2018 oli 1 506 600 henkeä. Mediaanieläkkeemme oli 1 459 euroa kuukaudessa vuonna 2018 (Eläketurvakeskus). Puolet eläkkeensaajista sai siis eläkettä tuon määrän alle.

Tilastokeskuksen (12.3.2020) mukaan alle virallisen köyhyysrajan maassamme kitkuttelee jo 217 000 henkeä. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia onkin nimenomaan eläkkeensaajien ryhmässä. Luvut ovat vuoden 2018 lopusta. Vuoden aikana lukumäärä kasvoi hurjasti 23 000:lla.

ETK:n 20.12.2019 julkaiseman tiedon mukaan joka kymmenes 63–67-vuotias eläkeläinen käy töissä. Suurin osa työskentelystä on epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Eläkkeellä olevat miehet työskentelevät yleisimmin kuljetustyöntekijöinä, naiset puolestaan hoivaavat, siivoavat, opettavat ja myyvät.

Eläkkeellä työskentelijöiden määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina. Vuoden 2018 lopussa työtä tekeviä 63–67-vuotiaita eläkeläisiä oli 36 000. Miehiä ja naisia oli yhtä paljon.

Kerrotut syyt työskentelyyn ovat olleet yksilöllisiä. Haetaan mm. sisältöä ja tekemistä eläkepäiviin. Monella on taustalla myös taloussyitä ja kysymykset ovat koskeneet ylivoimaisesti eniten juuri tätä puolta: Saako tehdä töitä eläkkeellä ollessa, kertyykö eläkettä ja milloin sen saa maksuun?

Korostan, että työeläkkeiden osalta parhaat ja varmimmat neuvot saa omasta työeläkeyhtiöstä ja Eläketurvakeskuksesta.

Eläkkeensaajien Keskusliitto on kiinnittänyt huomiota nyt selvityksen alla olevan lisäksi myös toiseen asiaan.

Vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneen eläkkeen saa maksuun vakuuttamisvelvollisuuden ylärajalla. Se on 68 vuotta vuonna 1957 ja ennen syntyneillä, 69 vuotta vuosina 1958–1961 syntyneillä ja 70 vuotta vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä. Jos vanhuuseläkkeellä oleva, vuonna 1948 tai sen jälkeen syntynyt työskentelee vanhuuseläkkeensä rinnalla, sovelletaan uuteen karttuvaan eläkkeeseen myös elinaikakerrointa.

Työkyvyttömyyseläkkeellä tehdyistä töistä karttuneet eläkkeet saa maksuun sitten, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Edellä mainitut eläkkeet on muistettava itse hakea ja se on mielestämme epäkohta, joka pitää korjata. Eläkkeellä tehdystä työstä tienattu eläkekarttuma tulee saada maksuun automaattisesti, ettei käy niin, että tienattu eläke jää jostain syystä hakematta.

Esitämme myös, että vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyneet eläkkeet saisi vanhan eläkkeen päälle automaattisesti vuosittain eikä vasta vakuuttamisvelvollisuuden ylärajalla. Tällä olisi taatusti kannustava vaikutus työntekoon vanhuuseläkkeellä ollessa.

Ulla Pullola

puheenjohtaja

Eläkkeensaajien keskusliiton Hämeen piiri

Uusin Kaupunkiuutiset

19.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

19.9.2020