Kaupunkiuutiset

Mielipide: Liian suuri ja nopea digiloikka sulkee ikäihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle

Hämeenlinnan verotoimiston jonossa seisoo usein ikäihmisiä, jotka eivät osaa käyttää sähköisiä palveluja. Kuva: AP Sarjanto, arkisto

Kanta-Hämeen 170 000 asukkaasta noin 45 000 on yli 65-vuotiaita. Heistä arviolta 40 prosenttia (18 200) on digitaidotonta, eli ei omista tietokonetta tai älypuhelinta. Tai sitten omistaa, mutta ei osaa sitä käyttää.

Digitaidottomuus ja siihen liittyvä viestinnän ja tiedottamisen kehitys on muutosvaiheessa. Yhä useampi kunta on luopunut perinteisestä paperisesta palveluoppaasta, puhelinluetteloita ei ole ollut hetkeen ja palvelunumeroissa puhutaan yhä useammin vastaajan kanssa.

Tieto ei tavoita

Onko digiloikka ollut liian suuri ja liian nopea? Tilastoja katsomalla ikäihmisten massasiirtymä digiaikaan voi kestää jopa 20 vuotta, kun verrataan digiosaamisen kehitystä vanhemmissa ikäluokissa ja elinikäennusteen nousua.

Muistisairaat ja heidän omaisensa ovat antaneet palautetta, että tieto ei tavoita heitä tai se on vaikeasti saatavilla. Tämä koskee varsinkin heitä, joilla ei ole digiosaamista tai mahdollisuutta lähteä muistisairaan kanssa kiertämään virastoja.

Kyselyistä pudotettuja

Ikääntyneiden ääni kuuluu huonosti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja esimerkiksi vanhimmat ikäryhmät on usein suljettu pois kyselytutkimuksista. Verohallinnon veronmaksuasenteita koskeva kysely rajattiin alle 75-vuotiaisiin, kirkon koronavirusaikaa koskevasta kyselystä jätettiin pois 80 vuotta täyttäneet (suurin riski-ryhmä) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kansainvälistymistä koskevassa kyselyssä oli 70 vuoden ikäraja.

Entäs kuntien palvelut?

Varsinkin korona-aikana kotiin annettavan tiedottamisen tärkeys on lisääntynyt. Ovatko kunnat huomioineet digitaidottomat kunnan palveluiden tiedottamisessa? Mistä eristäytyneet ikäihmiset saavat tietoa ja apua, jos sosiaalinen piiri on ennestäänkin kaventunut ja sukulaistenkaan apua ei ole saatavissa? Mitä tiedonsaantikanavia kunta pystyy heille tarjoamaan?

Jokaisella on puhelin

Lähtökohtaisena ajatuksena voidaan pitää sitä, että jokaisella ikäihmisellä on jonkinlainen puhelin kotona. Silloin heillä on mahdollisuus saada tietoa ja apua puhelimen kautta.

Ongelma on se, että mistä saada tietoon tärkeät puhelinnumerot ja tietoa siitä mitä apua ja palveluita on tarjolla, varsinkin jos olet digitaidoton. Ja tämä tuntuu olevan haaste useassa kunnassa.

Elisa Saukko

Kanta-Hämeen Muistiaktiivit

Lue myös:

Hämeenlinnassa pelätään, että paikallinen verotoimisto ajetaan alas – Ovien ulkopuolella jonottavat asiakkaat ovat tyrmistyneitä: ”Miksi meitä kohdellaan näin?”

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset