Kaupunkiuutiset

Mielipide: Mitä jos vietettäisiinkin kanssaihmisen päivää?

Ystävänpäivän kynnyksellä psykologi Jari Nurmi muistuttaa meitä keskuudessamme olevista yksinäisistä. Kuva: Anja Filppula, arkisto

Ystävänpäivä on sunnuntaina. Haluan tänä vuonna nostaa yhteiseen pohdintaan mieleeni nousseen ajatuksen ja ajatuksesta nousevan kysymyksen.

Olemme kukin omassa kohdassa elämänpolkuamme. Elämässämme meillä jokaisella on tai on ainakin ollut yksi tai useampi ihminen, jota syystä katsomme voivamme kutsua ystäväksemme.

Ystävien merkitys on niin suuri, että sitä on vaikea kattavasti sanoin kuvata. Ehkäpä meillä juuri siksi onkin kalenterissamme ystävänpäivä.

On hyvä kuitenkin muistaa, että on myös ihmisiä, jotka kokevat, että heillä ei ole tällä hetkellä yhtään merkityksellistä ystävää. Arkitieto ja tutkimus kertovat, että yksikin ystävä tai ystävyyden kaltaista välittävää ja luottamuksellista suhdetta edustava kanssaihminen pystyy antamaan meistä itse kullekin jaksamisen ja hyvinvoinnin perustan. Ystävyys tuo meille uskoa itseemme ja elämään.

Sitten kysymys: Olisiko mahdollista, että viettäisimme ystävänpäivän sijaan, tai ehkä paremminkin sen rinnalla kanssaihmisten päivää?

Kanssaihmisten päivä olisi meistä useimpien ja yleisemmin lähes koko yhteisömme toteuttaman käytännön vahvistamista. Nykyisen ystävänpäivän yhteydessä moni meistä ottaa jo nyt huomioon ystäviensä ja tuntemiensa läheisempien ihmisten lisäksi myös vähemmän tuntemiaan ihmisiä: kanssaihmisiään tai niin kuin aikaisemmin usein sanottiin, lähimmäisiään.

Ihmiset kaikkialla Suomessa kerääntyvät mielellään ystävänpäivänä ulos ja kohtaamispaikoille, tai lähtevät ystävien ja tuttujen luokse käymään. Koronapandemian aikana kohtaamiset ovat toki perustellusti rajatumpia. Vaan kun tauti rokotusten päästyä vaikuttamaan selätetään, haluamme taas otollisina hetkinä kohdata kanssaihmisiämme.

Mitäpä, jos valitsisimme helmikuisen Valentinin ja Voiton päivän nimitykseksi ystävän ja kanssaihmisen päivän tai lyhyemmin kanssaihmisen päivän? Jatkossa muistaisimme sinä päivänä ehkä myös sitä, että kanssaihmisten kanssa yhdessä voitimme koronapandemiankin.

Jatkossa voisimme toimia niin, että meistä mahdollisimman moni voisi – päivän kutsumanimen kautta yhä vahvistetummin – olla kontaktissa ystävien lisäksi myös johonkuhun lähiseudun ihmiseen, jonka arvelee voivan ilahtua kontaktista.

Vapaaehtoisuus ja molemminpuolisuus ovat luonnollisesti kaiken perustana, niin kuin ystävyydessä aina. Ystävyys ja kanssaihmisyys ovat hyvää yhteistä olemista, ja toisen vahvaa kunnioittamista. Lapset näyttävät tästä meille varttuneemmille hyvää esimerkkiä!

Ystävyydellä,

Jari Nurmi,

psykologi

Hämeenlinna

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset