fbpx
Kaupunkiuutiset

Mielipide: Rakennetaan Ruusukortteli alhaalta päin – Millä pätevyydellä Museovirasto vastustaa syntymäkodin siirtoa?

Vuonna 1971 valmistuneen entisen Sokoksen tavaratalon pihaa Sibeliuksen syntymäkodin puolelta Hämeenlinnan niin sanotussa Ruusukorttelissa. Kuva: Pekka Rautiainen
Vuonna 1971 valmistuneen entisen Sokoksen tavaratalon pihaa Sibeliuksen syntymäkodin puolelta Hämeenlinnan niin sanotussa Ruusukorttelissa. Kuva: Pekka Rautiainen

On paljastunut, että Sibelius kävi syntymässä Hallituskadun varressa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Sibeliuksenpuiston tuntumassa Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksessa.

Nykyiseen syntymäkodin paikalla olevaan rakennukseen hänellä ei ollut minkäänlaisia siteitä. Syntymäkodissa on esillä sen ajan esineistöä ilman yhteyttä Sibeliukseen. Kun syntymäkoti siirretään arvoisensa paikkaan Sibeliuksenpuiston alapäähän, voidaan keskustaa ja Ruusukorttelia kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena.

Omituista logiikkaa

Museovirasto vastustaa jostain syystä Sibeliuskodin siirtoa, Sokoksen purkamista sekä korkeampaa rakentamista. Kysyisin: millä pätevyydellä?

Jos koulutus on luiden tonkimista muinaisalueilla, ei se anna suurempaa pätevyyttä tulevaisuuden hahmottamiseen kuin mitä kellä tahansa kansalaisella on.

Logiikkansa mukaan Museoviraston olisi pitänyt pitää kiinni putkitelevisioista ja vastustaa kaikkea elektroniikkaa, joka muuttaa elinympäristöä paljon merkittävämmin kuin kaupungin silhuetin ajanmukaistaminen.

Epäonnistunut ajatus

Kun Ruusukorttelin kaavoja muutetaan, on ensimmäisenä kiinnitettävä huomiota liikenneratkaisuun. Esitetty luiska Hallituskadulta on täysin epäonnistunut ajatus.

Ruusukorttelin rakentaminen kestänee 5–10 vuotta. Tänä aikana Hallituskatu on koko ajan tukossa maansiirtoautojen ja rakennustarvikerekkojen kääntyillessä ahtaalla kadulla. Rakentaminen tukkii läheisen katuverkon, joka jää tukkoiseksi myös rakentamisen päätyttyä lisääntyvän liikenteen takia.

Logistisesti paras ratkaisu olisi kaivautua Rantatorilta maan alle ja kaivaa tunneli Sibeliuksenkadun alla Raatihuoneenkadulle ja siitä edelleen Ruusulle.

Tunneli kaivautuisi oletettavasti pohjaveden alapuolelle, mikä sinänsä ei ole ongelma insinööreille. Tehokkaammin rakennettuun Ruusuun voisi tehdä kolmannenkin pysäköintikerroksen, joka olisi Ruusun pohjataso.

Katu Visamäkeen

Vanhat rakenteet voisi purkaa alhaalta käsin. Kun kaikki purku- ja rakennusliikenne tapahtuisi alhaalta käsin, ei rakennustyömaasta olisi samanlaista haittaa kuin konventionaalisella tavalla rakennettaessa.

Rakennusliikenne pitäisi ohjata Paasikiventien yli entisen Hämeenkaaren ohittaen ja Vikmaninlahtea täyttäen moottoritien varteen, jonne pitäisi rakentaa moottoritietä sivuava katu Visamäkeen. Visamäestä on yhteys kaatopaikalle, jonne kaikki rakennusjäte voitaisiin suoraan toimittaa kierrätystä ja maisemointia varten.

Jos ei huomioida Ruusun ja tunnelin liikennevaloja, on liikennesuunnitelmassa vain yhdet, jo olemassa olevat Paasikiventien liikennevalot. Rakentaminen kuten myös Ruusun valmistumisen jälkeinen lisääntyvä liikenne eivät käytännössä aiheuttaisi liikenneongelmia.

Vesijättömaa käyttöön

Vikmaninlahtea voisi täyttää sen verran enemmän, että sinne voisi sijoittaa tulevaisuudessa keskustasta puuttuvat huoltoasemat veneilyä ja sähköautojen lataamista varten.

Kuivasilta ja moottoritie on rakennettu vesijättömaalle, joten Vikmaninlahden pohjukka on vain pieni lisä vesijättömaan täyttämisperinteeseen.

Tapio Yli-Kovero

Hämeenlinna

Lue myös:

Mielipide: Syntyikö Sibelius kadulle vai taloon? – Nykyinen sijainti on lähes häpeä Hämeenlinnalle

 

 

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset