Kaupunkiuutiset

Mielipide: Suomi elää ja sivistyy metsistä

Timo Kaunisto puolustaa näkemystään, jonka mukaan metsäteollisuudella on ollut ratkaiseva vaikutus suomalaisen sivistyksen nousuun. Kuva: Katariina Filppula, arkisto

Matti J. Hakala oli pahoittanut mielensä aiemmasta kolumnistani tässä lehdessä (HKu 25.8.). Hän katsoi, että ajatukseni metsien omistuksen ja suomalaisen sivistyksen liitosta oli virheellinen.

Hakalan mielestä sotakorvausteollisuus nosti Suomen. Hakala arvioi aiheelliseksi myös antaa suomalaiselle maaseudulle kannustusta tukipotkun muodossa.

Kiitän Hakalaa arvokkaasta palautteesta ja keskustelun jatkamisesta. Hänen näkemyksensä sotien jälkeen tapahtuneen kasvun syistä on usein esitetty mutta liian kapea.

Sodasta ja rauhasta maksettu hinta oli erittäin kova, vaikka jälleenrakennuksen aika modernisoikin erityisesti Suomen konepajateollisuutta. Tämä muutaman vuoden jakso ei kuitenkaan selitä loikkaamme Euroopan Ryysyrannalta rikkaaksi.

Kirjoitukseni tyyli oli kepeä mutta väitteeni metsien omistuksen, vientitulojen tasaisen jakautumisen ja sivistyspääoman nousun kolmiyhteydestä on kestävä.

On syytä korostaa, että kun metsien ja maan omistus jakautui lainsäädännön ansiosta hyvin laajalle, pääsi valtaosa suomalaisista suoraan kiinni kannattavan vientisektorin tuomaan tulolisään. Tämä kehitys alkoi jo 1800-luvun lopulla.

Emme puhu nyt mistään kartanokulttuurista vaan aivan tavallisista suomalaista pientiloista. Niitä oli vielä 1960-luvun alussa yli 300 000. Jopa puolet väestöstä sai metsänomistuksen kautta pientä mutta merkittävää lisätuloa.

Tämän ohella metsätalous työllisti valtavan joukon suomalaisia, ainakin jonkin aikaa vuodesta. Lisätulo tarkoitti mahdollisuutta tarjota lapsille koulutusta ja loppu onkin historiaa.

Sivistyspolitiikassa on nostettava esiin maalaisliito-keskusta ja Suomen sosialidemokraattinen puolue. Näille pitkäaikaisille hallitusvastuuta pisimpään kantaneille tahoille oli keskeistä laajan kansansivistyksen ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien korostaminen.

Pisa-palkittu peruskoulumme ja arvostettu maakuntayliopistojen verkostomme tuskin olisivat syntyneet ilman oman aikansa määrätietoisia päätöksiä.

Suomen nousu on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja ansaitsee kaiken huomion. Ei ole ihme, että myös rahoittamamme kehitysyhteistyö pyrkii viemään hallittua maanomistuspolitiikkaa kohdemaissaan käytännön tasolle. En tarkoita, että se olisi ollut ainoa polku Suomen upeassa tarinassa mutta sen keskeistä merkitystä ei voi millään faktalla kiistää.

Tulojen tasaisen jakautumisen ja tuloerojen hillitsemisen lisäksi on ymmärrettävä vientialojen ohittamaton merkitys.

Olen huolestunut yleistyneestä toripuheesta, millä Suomea kehotetaan palaamaan suljettuun maailmaan.

Menestysreseptimme on perustunut kilpailukykyiseen vientiin erityisesti metsän ja korkean teknologian tuotteilla.

Samalla olemme huolehtineet koulutuksesta ja suojanneet herkkiä alojamme. Poteroituminen olisi populismia, jolla ei historian näyttämässä valossa voi menestyä.

Timo Kaunisto

valtuutettu (kesk.)

Hämeenlinna

Lue myös: Mielipide: Suomea ei ole nostettu vain metsällä

Lue myös: Paikallista porinaa: Metsäreformi loi suomalaisen sivistyksen

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

28.9.2020