Kaupunkiuutiset

Miten paloturvallisuudelle käy?

– Yhteiskunta on huolissaan autojen kunnosta. Mutta ei ollenkaan kiinteistöjen. Jos ajattelee tarkemmin, ei auto ole läheskään yhtä arvokas kuin kiinteistö. Paloturvallisuusasialla ei pidä leikkiä, linjaa kokenut Hämeenlinnan piirinuohooja Juha Tuomi viitaten ministeriön kaavailemaan muutokseen.

Ovatko kiinteistöt tulevaisuudessa edes suhteellisen turvallisia, kuten nyt?

Ikivanha piirinuohousjärjestelmä aiotaan pian yksityistää. Vanhasta järjestelmästä luovutaan. Lainsäädännöllinen hanke on asetettu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikan mukaan ministeriön taholta.

– Lähtökohta on kiinteistön omistajan valinnanvapaus. Yksityistäminen liittynee näihin norminpurkutalkoisiin, jotka ovat parhaillaan valtakunnassa meneillään, Talikka kertoo.

Valinnanvapauden kääntöpuoli on vastuu. Kiinteistön omistajan on muistettava vuodesta 2018 alkaen tilata vuosittain itse nuohooja. Nyt nuohooja on soittanut tai tullut oma-aloitteisesti käymään. Lain mukaan asuinkiinteistöt on nuohottava vuoden-, kesäasunnot kolmen vuoden välein.

Hämeenlinnan kantakaupungissa on tällä hetkellä kaksi piirinuohoojaa. Lisäksi omat nuohoojansa ovat Janakkala-Renko-, Tuulos-Lammi- sekä Hattula-Hauho -alueilla. Järjestelmä on Hämeenlinnassa toiminut moitteettomasti; noin 85 prosenttia kiinteistöistä nuohotaan vuosittain.

Nuohoojamestari Juha Tuomi (64) ei pidä järjestelmän alasajoa välttämättä parhaana mahdollisena tapana hoitaa asiat.

– Asiakkaat eivät välttämättä pidä siitä. Kun tuttu ja turvallinen kaveri on käynyt vuosikaudet, tuleekin joka kerralla eri heppu oven taakse, Tuomi naurahtaa.

Tuomi vakavoituu hetkeksi ja listaa olennaisia, muuttuvia asioita.

– Jos hypätään vapaaseen kilpailuun, mennään siinä ojasta allikkoon. Toiminta muuttuu epäloogiseksi, tehottomaksi ja epäekologiseksi. Bensaa kuluu, kun taloja ei kierretä järjestyksessä. Kun uusia toimijoita tulee markkinoille, kilpailevat he toisaalta taas hinnalla. Mutta saako polkuhinnoilla palvelua?

Tuomi povaa hintojen nousua. Nyt hinta on minimi. Se on määrätty ylhäältäpäin joka nuohoojayrittäjälle. Kun piirinuohooja kiertää taloja järjestyksessä, mennään vapaassa kilpailussa ensin Rengon Kaloisille, sieltä Lammin Kataloisille. Kuka maksaa matkat?

Tärkein syy, miksi Tuomi vastustaa vapaata kilpailua on paloturvallisuus. Nuohoojan työ sisältää myös neuvomista ja ohjeistamista oikeanlaisesta polttamistavasta. Nuohoojat tekevät nyt myös kohtuuhinnalla tulisija- ja hormien kuntotarkastusta.

Kilpailun vapauttamisen jälkeen tarkastushinnat voivat jopa kaksinkertaistua. Eikä nyt puhuta enää muutamista kympeistä.

– Ilmanvaihtoasioissa kaikki ammattitaitoiset nuohoojat ovat myös asiantuntijoita. Ilmanvaihto ja puun polttaminen kulkevat usein käsi kädessä. Jos ei nuohota säädösten mukaan, vetävät tulisijat huonommin.

– Olen syvästi huolestunut, saako ”mökin mummo” haja-asutusalueella enää samat palvelut tai edes samaan hintaan, kuin kaupungissa? Kun kaupungissa nuohoojan siirtymä seuraavaan taloon on kymmenen metriä, maaseudulla se voi olla kymmeniä kilometrejä. Maaseudulla työtä on myös suhteessa runsaammin, sillä puuta poltetaan siellä huomattavasti enemmän.

Tuomi sanoo, että paras vaihtoehto vapautetun kilpailun ja piirinuohousjärjestelmän välillä voisi olla jonkinlainen kompromissi, jossa yhdistetään järjestelmien parhaat puolet.

Mutta ehtiikö tällaista enää tehdä?

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset