Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Montako palomiestä tarvitaan kantamaan kivi Hämeenlinnan taidemuseoon? – Amanuenssi paljastaa, että otsasuonet siinä pullistelivat

Kuvanveistäjä Tommi Toija kuvaa tilanteita, joissa ei haluaisi tulla nähdyksi.
Maailman puhaltaja -teos täyttää taidemuseon toisen kerroksen aulan. Teoksen kivi oli hankala kannettava. Katosta roikkuu myös toista sataa suupuhallettua lasipalloa, joiden taiteilu kattoon vaati museon henkilökunnalta työtunteja. Kuva: Reima Määttänen
Maailman puhaltaja -teos täyttää taidemuseon toisen kerroksen aulan. Teoksen kivi oli hankala kannettava. Katosta roikkuu myös toista sataa suupuhallettua lasipalloa, joiden taiteilu kattoon vaati museon henkilökunnalta työtunteja. Kuva: Reima Määttänen

Montako palomiestä tarvitaan kantamaan kuvanveistäjä Tommi Toijan teoksen kivi Hämeenlinnan taidemuseon toiseen kerrokseen?

Kivi on niin iso ettei se mahdu hissiin ja painaa taiteilijan mukaan 250 kiloa. Sen sisällä on rautaa ja muuten kivi on kipsiä. Pyöreä muoto asettaa omat haasteensa.

Vastauksen paljastaa Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Maria Laine.

– Neljä palomiestä ja kaksi museon ihmistä. Otsasuonet siinä pullistelivat, Laine nauraa ja jatkaa, että kantajat olivat sitä mieltä, että kivi painoi enemmän kuin 250 kiloa.

Aikanaan, kun näyttely puretaan, urakka on jälleen edessä. Sitä Laine ei halua vielä ajatella.

Yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen

Tommi Toijan Omia kuvia -näyttely esittelee kuvanveistäjän monipuolisena taiteilijana.

Näyttelyn kuratoinut Veikko Halmetoja on tyytyväinen siitä, että nyt Toijasta paljastuu uusi puoli taiteilijana, kun esillä on kuvanveistäjän croquis-piirustuksia.

Halmetojan mukaan kuvanveistäjien kohdalla monesti unohtuu, kuinka moni heistä työskentelee piirtäen.

– On jännittävä huomata, miten paljon yhteistä veistoksilla ja piirustuksilla on.

Halmetojan mielestä jokainen pystyy eläytymään Toijan töihin taustasta riippumatta.

– Ei tarvitse tuntea taidehistoriaa vaan töihin voi eläytyä inhimillisyyden kautta. Esimerkiksi pissaava poika on siitä hyvä esimerkki. Jokainen meistä on ollut tilanteessa, jossa ei haluaisi tulla nähdyksi.

Ajankohtaisia teemoja on useita yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen ja toisten hyväksymiseen ja näkemiseen.

Näyttääkö samalta? Tommi Toijan omakuva huulipunalla. Kuvaaja: Kirsi Ojansuu-Kaunisto

Epäonniset haulikkotauluksi

Toijan hahmot syntyvät fiiliksen mukaan. Hänelle tärkeää on saven tuntu käsissä, tekeminen ja työstäminen. Veistosten värit tulevat ”sotkemisen kautta”.

– En osaa tehdä suunnitelmallisesti. Liikun tekemisessä eteen ja taakse. Teen monia versioita.

Toijalla on useita töitä kesken. Kun fiilis loppuu, pääsevät keskeneräiset työt odottamaan parempaa aikaa.

– Aika usein löydän aloittamistani töistä jonkun, jota voin alkaa työstää uudelleen. Teos kertoo sitten, koska se on valmis.

Jos jostain ei oikeasti tunnu syntyvän koskaan mitään, päätyy sellainen tekele pihalle haulikkotauluksi.

Toijan isot julkiset veistokset ovat pronssia. Sen sijaan suurin osa Hämeenlinnan taidemuseossa nähtävistä töistä on taiteilijalle tärkeintä materiaalia eli savea. Toijan mukaan pronssivalussa kuolee aina jotakin toisin kuin keramiikassa.

– Inhimillisyys katoaa.

Omiin teoksiinsa Toija kertoo suhtautuvansa välinpitämättömästi. Enemmän häntä kiinnostaa se, mitä katsojat saavat niistä irti, sillä silloin teokset alkavat elää.

 

 

Omia kuvia -näyttelyn tapahtumat

Opastetut kierrokset sunnuntaisin klo 14.

Näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja ja taiteilija Tommi Toija keskustelevat näyttelystä ja taiteesta to 24.10. klo 18.

Taidemaalarin silmin -näyttelykierros la 26.10. klo 14, taidemaalarit Minttu Saarinen & Ismo Hyvärinen.

Kuraattorikierros Veikko Halmetojan johdolla su 10.11. klo 14.

Lasten lauantai 23.11. klo 10-16, opastuksia ja Tommi Toijan ohjaamia veistostyöpajoja.

Taidetyöpaja su 12.1. klo 14, Tommi Toija kertoo työskentelystään ja ohjaa veistoksen tekoa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

28.9.2020