Kaupunkiuutiset

Muistikavereita kaivataan lisää

Yksin asuvat muistisairaat ovat Kanta-Hämeen alueella lähes täydellisessä syrjäytymisvaarassa. Myös muistisairaita hoitavat omaiset ovat oman jaksamisensa kanssa äärirajoilla, kun edes muutaman tunnin asiointi- tai vapaa-ajan hetkeä ei löydy puuttuvan sijaisen seurauksena.

– Minulle tämä on ollut erittäin antoisaa vapaaehtoistyötä. Kun konkreettisesti näkee, että apu tulee tarpeeseen, siitä saa hyvän mielen, muistikaverina parisen vuotta toiminut Riitta Paasimaa sanoo.

Parissa muussakin järjestössä vapaaehtoisena ahkeroiva Paasimaa kävi juuri Ahaa! -aivotreeniryhmän vetäjän koulutuksen.

– Kanta-Hämeen Muistiyhdistys kouluttaa muistikavereita heti kun lisää vapaaehtoisia löytyy. Perustamme myös aivotreeniryhmän, kun ilmoittautuneita on riittävästi, yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirkko Lehtonen kertoo.

Lehtonen painottaa, että aivojumppa kuuluu kaikille.

– Hyvä aivojumppa saattaa auttaa siirtämään sairauden puhkeamista, ja jos kuuluu muistisairauksien riskiryhmään, voi riskejä pienentää ottamalla vastaan hyvää elintapaneuvontaa. Aivotreeni on yhtä tärkeää kuin fyysisen kunnon ylläpito, Pirkko Lehtonen painottaa.

Muistikavereilta odotetaan esimerkiksi seurustelua omaisen asiointien ajaksi, seuraa elokuviin tai lätkämatsiin, joskus käydään myös kalareissuilla.

– Muistikaverille ei koidu toiminnasta kustannuksia. Tärkeintä on, että kaveri huolehtii muistisairaasta sovitun ohjelman mukaisesti. Tapaamisia on yleensä kerran viikossa, Pirkko Lehtonen selvittää.

Riitta Paasimaa löysi vapaaehtoistyön muistisairaiden parissa, kun yksi läheinen sairastui ja lopulta menehtyi vakavaan sairauteen.

– Oli pysäyttävää nähdä, kun ihminen ei enää muista. Minulle on ollut erittäin antoisaa kohdata muistisairaita ja auttaa heitä ja heidän omaisiaan, Paasimaa selvittää.

Hän pitää erittäin positiivisena saamaansa muistikaverikoulutusta, samoin tuoretta vetäjäkoulutusta.

– Koulutus antoi eväät aloittaa vapaaehtoistyötä. Olihan se jännittävää mennä ensimmäistä kertaa sairaan luokse, mutta saatu oppia auttoi kohtaamaan erilaiset tilanteet.

Pirkko Lehtonen myöntää muistisairauden aiheuttavan ympäristössä usein jopa pelkoa, kun ei tiedetä miten muistisairas kohdataan.

– Kotona asuvissa muistisairaissa ei todellakaan ole mitään pelkäämistä. He pelkäävät usein aivan samalla tavalla vieraita ihmisiä. Sen vuoksi on tärkeää, että syntyy vapaaehtoisen ja muistisairaan keskinäisiä suhteita, jotka voivat kestää vuosia. Ensin vain osallistutaan koulutuksiin, joissa pelot häviävät. 

Muistikaverikoulutuksesta ja aivotreeniryhmästä lisätietoja ja ilmoittautumiset puhelimitse 044 7267 400.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

26.9.2020