Kaupunkiuutiset

Mustikkatarinat ja -reseptit haussa

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin vuoden 2017 teemalaji on mustikka. Mustikka on havumetsien valtavarpu, jonka mukaan on nimetty tuoreen kankaan kasvillisuustyyppi eli myrtillus-tyyppi. Tätä nykyä mustikka on vähentynyt pääosin metsätalouden seurauksena.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri haluaa tuoda esiin mustikan merkitystä metsäekosysteemille sekä mustikan terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi se kerää tänä vuonna kuvauksia mustikkaretkistä sekä mustikkareseptejä. Parhaat mustikkatarinat ja -reseptit sekä valkoiset mustikkahavainnot palkitaan luontoaiheisella lahjalla.

 

Mustikka on merkittävä satomarja ja sillä on terveysvaikutuksia. Mustikka on myös toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarjamme ja sitä kerätään vuosittain 150–250 miljoonaa kiloa.

Mustikka kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa. Kukinnan onnistumiselle on tärkeää, ettei halloja esiinny ja että pölyttäjiä on liikkeellä riittävästi.

Mustikka marjoo heinäkuusta lokakuulle kangasmetsissä ja korvissa. Kasvi pudottaa lehtensä syksyllä. Vihreinä säilyvät versot, jotka ovat tärkeää talviravintoa muun muassa poroille, hirville, jäniksille ja myyrille, tarvitsevat talveksi lumisuojan pakkasilta.

Mustikassa on erittäin paljon flavonoideihin kuuluvia antosyaaneja, joilla on solujen haitallisia hapetusreaktioita estäviä eli antioksidanttivaikutuksia. Lisäksi mustikan marjat sisältävät A- ja B-vitamiineja, mangaania, kuitua ja flavonoideja. Mustikat ovat myös hyviä C- ja E-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä.

Mustikan tummansiniset marjat sisältävät antosyaniinia, jonka tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä. Mustikan on todettu suojaavan myös muistisairauksilta, Alzheimerin taudilta sekä UV-säteilyn haitoilta. Mustikan lehdistä tehty tee taas alentaa verensokeria.

 

Mustikan valkoiset marjat ovat melko harvinaisia ja hämmästyttävät löytäjäänsä. Valkoisista marjoista puuttuu sininen väriaine eli antosyaniini geenimuunnoksen seurauksena. Mustista, nk. korpi- tai variksenmustikoista, puuttuu vahapeite. Aiemmin tietoja valkoisesta mustikasta oli noin kahdestakymmenestä paikasta.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää tietoja valkoisista mustikoista. Vastaajien toivotaan lähettävän valkoisten mustikoiden havainnoistaan seuraavat tiedot: havaintoaika, -paikka (kunta, kylä, koordinaatit tai esiintymämerkintä Kansalaisen karttapaikkapalveluun sijoitettuna), havaintopaikan kasvillisuustyyppi, valkoisen mustikkakasvuston koko (pituus ja leveys, arvio neliömetreistä), valkoisten mustikan marjojen määrä sekä havainnot valkoisista marjoista suhteessa sinisiin. Saatujen tietojen perusteella saadaan tietoa valkoisten mustikoiden yleisyydestä ja esiintymisestä.

Mustikka marjoo varsin runsaana ainakin Kanta-Hämeessä, joten nyt kannattaa lähteä mustikkaan!

 

Mustikkahavainnot, -reseptit ja tarinat voi toimittaa sähköpostitse ja lisätietoja antavat: FT Heli Jutila, 040-1636 073, heli.m.jutila@gmail.com tai luesihteeri Karri Jutila, 050-5768 953, karri.jutila@sll.fi.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset