Kaupunkiuutiset

Näkyykö rasismia Hämeenlinnassa?

Viime viikolla vietettiin rasisminvastaista viikkoa kaikkialla Suomessa. Hämeenlinnan seudun setlementti toteutti kyselyn, joka selvitti ihmisten kokemuksia ja ajatuksia liittyen syrjintään, rasismiin ja ennakkoluuloihin. Vastauksia saatiin 28 Vanajaveden opiston kotoutumiskoulutuksessa opiskelevalta, ulkomailta Suomeen muuttaneelta hämeenlinnalaiselta. Seuraavassa on otteita teksteistä juuri sellaisina, kuin ne on kirjoitettu.

KYSELYSSÄ tuli esiin positiivisia kokemuksia suomalaisista ja Suomesta:

”Ensimmäinen minä puhun positiivinen asia. Monta ihmistä on auttanut minua tai auttaa mun perhe. Minulla on suomalaisia ystävät he ovat ystävällisiä.”

”En ole kohdannut rasismia Suomessa. Olen tutustunut erilaisiin suomalaisiin ja ulkomaalaisiin ihmisiin jotka auttavat ja tukevat.”

”Työharjoittelussa oli suomalainen nainen joka ystävystyi minuun. Me tiesimme sitten, että olemme naapurissa. Siksi hän kutsui meitä kylään. Me keskustelimme paljon mukavista asioista ja söimme kakkuja. Hän ja hänen miehensä tykkäävät oppia ulkomaalaisten kulttuuri.

RASISMIA, syrjintää tai suvaitsemattomuutta oli suorasti tai epäsuorasti kohdannut tai kokenut 19 henkilöä:

”Eränä päivänä, kun menin discoon ystävän kanssa, eräs suomalainen halusi tappa minun ystävä, koska hän on irakilainen.”

”Yksi kerta minä ja minun ystäviä bussilla, sitten kaksi suomalaista nuori miehet sanovat ei hyvä ja rasismi sanat ja me emme vastata takaisin. Ja yksi naapuri joka kerta katso minulle ja sano vittu.”

EPÄSUORAA ja vihjailevasti syrjivää asennetta vastaajat kertovat kokevansa siten, että suomalaiset käyttäytyvät epäystävällisesti ja ovat töykeitä. Osa kokee myös puhumattomuuden ja sen, että kysymyksiin tai tervehdyksiin ei vastata, syrjivänä ja jopa pelottavana.

”Jos minä tai minun perhe käy kauppakeskus tai ravintola monta ihmistä katsoo säälittävä.”

”Minun napurini oli autoparkkipaikalla ja me tapsimme, sanoin moikka, mitä kuuluu. Jos tapaamme kaupassa, hän ei sano moikka, en ymmärrä miksi.”

PAIKKOJA, JOISSA vastaajat olivat saattaneet tuntea heihin kohdistuvaa syrjintää, olivat kaupat, bussit, ravintolat, päiväkodit, koulut, virastot tai omat kerrostalot.

”Joskus kaupassa minä tunnen infossa naiset puhuvat vähemmän ystävällisesti minulle tai miehelle kuin suomalaisille.”

KOLMESSA vastauksessa mainittiin naapureiden ikävät puheet tai ruma käytös. Kaksi vastaajaa kertoo kokeneensa syrjintää bussikuskin taholta, yksi mainitsee poliisiaseman neuvontapisteen virkailijan ja kaksi jonkun muun virkailijan virastossa tai työntekijän kaupassa. Uhkaavasti käyttäytynyt autoilija liikenteessä on jäänyt eräälle vastaajalle mieleen.

Suomen kieli ja ilmasto nousivat kärkeen, kun vastaajat kertoivat kokemuksistaan maahan saapumisesta ja alkuvaiheista täällä:

”Olin onnellinen kun saavuin suomeen. Ilma oli tosi kylmä ensimmäiset viikot, mutta myöhemmin olin kunnossa.”

”Se on tosi vaikea, kun ensimmäinen kerta olla tosi kaukana kotimaasta. Ihmiset puhuvat eri, näkyvät eri ja elämäntapa on erilaista. Sää on erilainen Suomessa kuin minun kotimaassa, koska on paljon lunta, kylmää ja pimeää.”

”Suomessa on tosi kylmä, mutta on neljä vuodenaikaa. Minä tykkään, koska Thaimaassa on tosi kuuma ja vain kaksi eri (vuodenaikaa) vuodessa.”

”Minun täytyy ajatella mikä asiaa suomalaiset ei tykkäävät. Mutta tietysti mietin, tai minun mielipide on, että molemmat suomaliset ja maahanmuuttajat täytyy kunnioittaa ja ymmärtää toisiaan.”

”Olen kuullut, että hurreja eivät ole tykännyt suomessa ja siksi pelkäsin vähän joudunko pulaan, mutta en ole kohdannut mitään rasismia ruotsalaiselle.”

SUOMALAISET saattavat tuntua kylmiltä ja etäisiltä arjen kiireissä, vaikka heillä ei olisi mitään ketään vastaan:

Tuntui ensin vähän uudelta ja minun mielestäni suomalaiset ovat nii kylmiä ihmisiä ja outoja. Aina minä sain sen fiilikset, että kaikki ovat vihaisia minun kanssa. Nyt tiedän, että suomalaiset ovat erilaisia kuin minä. Nyt minulla on hyvä olo täällä.”

”Suomalainen ihminen on hyvä sydän. Vaikka hän on vakava, totinen, ujo ja vaitelias.”

”Mutta olen tosi pahoillani, koska en tiedä vielä suomen kulttuuri, sillä minä näen aina, että suomalaiset ovat yksinäisiä. He eivät halua olla maahanmuuttajien kanssa vähän aika keskustelemalla edes.”

MONET VASTAAJAT kertovat ymmärtävänsä suomalaisia paremmin nyt kun ovat tutustuneet suomalaisiin ja suomalaisuuteen. Suomalaisten kerrotaan olevan hiljaisia, mutta auttavaisia. Valitettavasti myös toisenlaisia kokemuksia oli saatu.

”Joskus suomalaiset pelottavat minua. Tiedän, että osa heistä ei pidä ulkomaalaisista. Meitä on tosi paljon ja ymmärrän sitä, että he voivat olla vihaisia meille.”

”Minua pelottaa kun minä istun kahvilassa yksin ja kukaan ei puhu minulle.”

KANTAVÄESTÖN pelkoa ulkomaalaisia kohtaan ymmärrettiin ja parissa vastauksessa kerrottiin, että omassa kotimaassa on myös paljon vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja maahanmuuttajia tai erilaisia vähemmistöjä kohtaan. Vastaukset kuitenkin muistuttavat siitä, että epävarmuus tai pelko on molemminpuolista.

”Pelkään mennä yöllä yksin ulos, koska se on paljon suomalaisia ihmisiä humalassa, ei halua maahanmuuttajia.”

”Pelkään, että tulevaisuudessa perhe joutuu kohtaamaan rasismia.”

MUITAKIN PELON aiheita on, nimittäin kylmyys ja työttömyys.

”Minulla ei ole ennakkoluuloja, mutta vähän pelkään ihmisiä, koska minä en puhu (suomea) hyvin. Haluaisin ymmärtää kaiken. Pelkään myös kylmää säätä.”

”Minä en pelkää mitään. Tai ehkä vähän töistä, jos ja minkälaisen työn saisin. Mutta aina täytyy ajatella positiivisesti, koska kaikki menee hyvin.”

YHTEISTÄ HYVIN monessa vastauksessa oli se, että ristiriitojen ja väärinkäsitysten uskottiin syntyvän sen vuoksi, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Viidessä vastauksessa muistutettiin, että jokaisessa maassa ja kulttuurissa on hyviä ja on pahoja ihmisiä.

”Minä tiedän, että paha ihmisiä myös tulevat suomeen, mutta meillä on pakko tietää että eivät kaikki. Suomalaiset pelkäävät ulkomaalaista, mutta myös ei kaikki suomalaiset eivät hyviä ihmisiä.”

”Ajattelen, että jokaisessa maassa ovat tosi hyväntahtoiset sekä ilkeämieliset ihmiset, mutta hyvät ihmiset ovat paljon suurempi. Nyt minä opiskelen suomen kieltä ulkomaalaisten ihmisten kanssa. Minä tykkään minun ryhmästäni (koulussa) vaikka meillä erilaiset kulttuuri ja uskonto.”

”Naapurit eivät tervehdi, jotkut ovat epäystävällisiä, mutta toisaalta myös omassa kotimaassa osa on.”

VASTAUKSISSA pohditaan tämän päivän turvapaikanhakijatilanteen raskautta, jonka vuoksi monet suomalaiset ja myös eurooppalaiset eivät pidä tällä hetkellä maahanmuuttajista. Loppujen lopuksi ajatellaan, että oma asennekin ratkaisee paljon.

”Suomi käyttää tosi paljon rahaa, koska haluaa (auttaa) kaikkia, mutta ehkä ei kaikki suostu siihen. Minä en tiedä miten minä käyttäytyisin jos minun kotimaahan tulisi paljon pakolaisia. Ei kenenkään pitäisi pelätä.”

”Mä en kohdannut rasismia vaikka joskus joku voi sanoa jotain, mutta ei haittaa, koska kaikki ei voi olla sama. Mutta jos joku ei tykkää minua, se ei ole mun ongelma. Mä en tekee pahaa kenellekään, vain elää minun elämä.”

KYSELYN lopuksi lähetettiin terveisiä kantaväestölle:

”Jos tavataan ensi kertaa joku, älä katso hänen uskonto, kansalaisuus, ihonväri jne. Katso hänen asenne ja käyttäytyminen koska uskonto, kansalaisuus, ihonväri ja muut erottaa ihmiset toisistaan.”

”Minä haluan kertoa, että Irakilaiset pakolaiset haluavat arvostaa suomalaisia ihmisiä. Kaikki mitä he tekevät meille. Kiitän Suomea paljon. Viimeiseksi, että suomen kieli on kaunis vaikka se on vaikea.”

”Minä haluaisin sanoa suomalaisille ihmisille, että eivät pelkää mustaa tai ulkomaalaista ihmisiä, koska kaikki olivat sama ihminen ja kaikki tykkäävät ja rakastavat suomea.

KAUNEIN suomenkielinen sana tämän kyselyn vastaajien keskuudessa oli tervetuloa. Toiseksi kaunein sana oli kiitos.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset