Kaupunkiuutiset

Nälkäistä ei demokratia kiinnosta

– Nälkäiselle on turha puhua demokratiasta tai lukutaidosta, sanoo Kosovossa Gracanican kaupunginjohtaja Sebastijan Serofovic.

Nuoresta iästään huolimatta mies tietää mistä puhuu, taustaltaan hän kuuluu romaniväestöön. Kosovolaisista osa, romaneista vielä useampi, on luku- ja kirjoitustaidotonta. Opintielle Sebastijan ohjautui päästessään nuoruusvuosinaan humanitääristä työtä Balkanin alueella tekevän Healing Heart -järjestön leireille ja kouluun.

Nyt Sebastijan toimii itse kotikaupunkiinsa, Gracanicaan perustetun Education Centerin, pienten lasten koulun suojelijana, ja oli mukana jo eri tukijoiden perustaessa opinahjoa. Koulu toimii niin kunnan kuin hyväntekeväisyysjärjestöjen turvin. Iltaisin luokkiin kokoontuvat äidit läheiseltä romanialueelta.

Serbienemmistöisen, 25 000 asukkaan Gracanicassa romaniväestöön kuuluu noin kymmenen prosenttia.

Syrjintä on arkea

Tie nykyiseen asemaan, Gracanican kaupunginjohtajaksi, on Sebastijanilla ollut kivinen. Kosovossa hän on ensimmäinen romanitaustainen henkilö, joka on noussut kyseiseen asemaan.

– Koulussa opettelin kaiken ulkoa, että sain pitää paikkani, vaikka en heti osannut lukea, hän kertoo. Opin lähteille päästyään hän pian hallitsi kotona käytetyn romanien kielen ohessa serbian ja englannin kielen sekä monia erilaisia taitoja menestyäkseen elämässä. Opintoja hän jatkoi kotikaupunkinsa lukiossa ja myöhemmin Sveitsissä Political-instituutissa.

Mutkia matkaan toi avioliitto.

– Sillä välin, kun jatkoin opiskelujani Sveitsissä Political-instituutissa, oli isäni ostanut minulle vaimon. Olin vähällä päättää opinnot siihen, sillä vaimoni alkoi odottaa meille lasta.

Aikaa perheelle järjestyi muutamaa vuotta myöhemmin.

Nykyisessä virassaan hän on tarttunut niin romaniväestön koulutukseen kuin työllistymiseen. Työpaikkoja on jonkin verran löytynyt miehille kunnan puhtaanapidosta.

Tuorein uutinen Sebastijanin ja Gracanican kuulumisista kertoo, että lokakuun alusta romanien kieli on alueella saanut virallisenkielen aseman.

Työttömyysprosentti Kosovossa on romaniväestön kohdalla virallisten tietojen mukaan jämähtänyt noin viiteenkymmeneen. Todellisuus on karumpi, työttömyysprosentti lähentelee sataa. Syinä ovat muun muassa haluttomuus palkata romaneja, syrjintä ja heidän puutteellinen koulutuksensa ja sitä kautta osaamisen taidot. Asiassa toinen puoli on, että olemattomat ovat heidän palvelunsa, kuten terveys- ja muut julkiset palvelut.

Gracanicassa, kuten monilla muilla pienemmillä paikkakunnilla on oma, pääasiassa ensiapua tarjoava terveysasema. Isommat operoinnit hoidetaan Mitrovicassa tai Pristinassa.

Suurin osa romaneista elää niukkojen sosiaalitukien ja hyväntekeväisyyden turvin. Lähes poikkeuksetta ikääntyneet vanhemmat asuvat samassa taloudessa perheen nuorempien sukupolvien kanssa.

Heikoimmassa asemassa

Nurja puoli romaniväestön syrjäytymisestä on nähtävissä heti kadun toisella puolella.

Vastapäätä Education Centeriä, romaniyhteisön alueella asuvan yhdeksänlapsisen perheen talo näyttää jo vuosia sitten jääneen keskentekoiseksi – keneltä lieneekin, sillä omistussuhteet eivät läheskään aina ole selviä. Hellahuoneen nurkassa on rivi vesipulloja ja kasa risuja. Oksanpätkillä perhe lämmittää lasittoman ikkuna-aukon viereen nostetun kaminan päällä ruokansa, jos on mitä lämmittää. Vesijohtoa ei talossa ole, kuten ei ole monessa muussakaan taloudessa. Tiskit ja muu peseytyminen hoidetaan ulkona pihapiirissä.

Perheen yhteisen makuuhuoneen lattia on peitetty patjoin, viltit ja täkit, on yön jäljiltä nostettu päivän ajaksi narulle.

Tämäkin perhe elää lähinnä lahjoitusvaroin, kuten pääosa romaniyhteisöistä Kosovossa – ja muualla Balkanin alueella. Kosovossa köyhimmät elävät dollarilla päivässä.

YK:n mukaan romanit ovat Kosovon ja koko Euroopan syrjityimmät ja heikoimmassa asemassa olevat yhteisöt. Etyjin mukaan romaneja Kosovossa asuu noin 35 000 ja tuhansia pakolaisina rajojen ulkopuolella.

Pakolaisleiriltä toiselle

Pristinan kupeessa Obilicin voimalaitoksen lähituntumassa asuvien Ljirije ja Mustafa Rizahin perheen isä on lapioimassa hiiliä voimalaitoksella 500 euron kuukausipalkalla.

Ljirije kertoo perheen joutuneen pakolaisleirille heti sodan alettua vuonna 1998. Aluksi Bosniaan lähelle Sarajevoa, jatkossa eri paikkoihin, leireiltä leireille.

– Yön selkään lähtiessä emme tienneet mihin matka vie. Rautatieasemalla poliisi otti passit pois niiltä, joilla passit oli – muilta matka, jopa elämä, loppui siihen.

Yhä vielä perheenjäsenet, varsinkin pojat, näkevät painajaisia pakolaisvuosista ja huutavat yöllä unissaan.

Lapsia Ljirijelle ja Mustafalle syntyi pakolaisvuosina entisten kolmen lisäksi kaksi. Nuorimman, vuonna 1999 Bihacin leirillä syntyneen Samiran he olisivat olleet valmiita antamaan pois kurjista oloista, ottolapseksi hyväntekijöilleen ja auttajilleen.

Nyt perhe on rakentanut tuhotun kotinsa uudelleen vanhan kivijalan päälle, ja kunnostanut tuottoisan kasvimaan pihapiiriin.

– Kosovossa työttömyys ja korruptio on iso vitsaus. Köyhiä syrjitään, ei välitetä heidän kohtalostaan, pois täältä halutaan, sanoo perheen esikoinen Benjamin 26 vuotta, ja haaveilee vielä opinnoista. Nuoresta iästään huolimatta kielitaitoinen nuori on valmis yhdistämään opiskelut ja työn, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

– Haluaisin opintojen ohessa auttaa perhettä taloudellisesti, hän sanoo.

 

FAKTA
Kosovo itsenäistyi 18. helmikuuta 2008, maan väkiluku on vuoden 2011 väestölaskennan mukaan 1,8 miljoonaa.
Suomen kehitysyhteistyö Balkanilla on vuoden alusta keskittynyt Kosovoon. Kahdenvälinen tuki Suomelta Kosovolle on vuosina 2014–2016 noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Kahdenvälisten hankkeiden ohella Suomi tukee kosovolaisia kansalaisjärjestöjä ns. paikallisen yhteistyön määrärahasta (PYM) sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä. Yhteiskunnallinen kestävyyden teema sisältää hyvän hallinnon, demokratian, kansalaisyhteiskunnan, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien edistämisen. Hyvän hallinnon piirissä on tuettu Kosovon desentralisaatiota eli päätöksenteon ja hallinnon hajottamista lähemmäksi kansalaisia. Opetussektorilla on kehitetty erityisopetusosaamista. Ihmisoikeuksien toteutumista tuetaan lukuisin hankkein. (Lähde: Ulkoministeriön sivut netissä)

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset