fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Tähän päivään asti kantanut Ojoisten yhteisöllisyys sai alkunsa, kun sinne muutti 600 karjalais- ja rintamamiesperhettä – Nyt on juhlan paikka

Karjalainen avoimuus ja hämäläinen jämptiys kohtasivat ja tekivät Ojoisten alueesta sotien jälkeen yhteisöllisen paikan, kertovat savilandian keisari, kansleri ja ensiviulunsoittaja.
Ojoisilla jo lapsuutensa viettäneet Olli Toivanen, Veikko Pulli ja Wete Myllymaa pitävät kaupunginosan palvelujen puolia ja ideoivat aktiivisesti myös alueen tulevaisuutta. Kuva: Esko Tuovinen
Ojoisilla jo lapsuutensa viettäneet Olli Toivanen, Veikko Pulli ja Wete Myllymaa pitävät kaupunginosan palvelujen puolia ja ideoivat aktiivisesti myös alueen tulevaisuutta. Kuva: Esko Tuovinen

Ojoisilla on aina ollut yhteisöllinen meininki, tietävät kaupunginosa-aktiivit Wete Myllymaa, Veikko Pulli ja Olli Toivanen.

Myllymaata kaverit kutsuvat Ojoisten kruunaamattomaksi tsaariksi ja savilandian keisariksi, Pullia Joonakseksi ja kansleriksi ja Toivasta ensiviulunsoittajaksi ja yleismies-Jantuseksi.

Kolmikko on kutsunut Kaupunkiuutiset kylään Ojoisille, sillä heidän pitkäaikainen haaveensa on juuri toteutumassa.

Tämän viikon perjantaina Ilveskodin pihalla paljastetaan sodanjälkeisen asutusohjelman kunniaksi muistolaatta, joka kertoo Ojoisten asuttamisesta siirtokarjalaisten ja rintamamiesten perheillä 1940–50-luvuilla.

Alueella on asuttu toki jo paljon kauemminkin, ainakin tuhat vuotta. Ojoisten kartano tuotti viljaa Hämeen linnalle, ja legendaarinen Hämeen härkätie kulki keskellä kylää.

Ihan omanlaisensa “omenapuulajike”

Sotien jälkeen Ojoinen oli vilkas paikka.

Aso-ohjelma oli Suomen historian suurin maareformi, jonka avulla Suomeen rakennettiin noin 200 000 omistusasuntoa yli miljoonalle evakko- ja rintamamies- sekä Lapin sodassa kotinsa menettäneelle perheelle.

Ojoisille lohkottiin 600 tonttia, joista puolet meni evakoille ja puolet rintamamiehille. Joka kulmalla vasaroitiin ja sahattiin ja piipputiiliä tehtiin Ojoisten savesta.

– Talkoita pidettiin ja moniosaajia hyödynnettiin. Äidit katsoivat naapurienkin lasten perään ja pitivät kiinni läksy- ja ruoka-ajoista. Lapset oppivat järjestelmällisiksi, mutta oli meillä myös paljon vapaata aikaa, suuria ikäluokkia edustavat Myllymaa, Toivanen ja Pulli muistelevat.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Esko Tuovinen
Olli Toivanen tunnetaan kaverien kesken “ensiviulunsoittajana” ja yleismies-Jantusena. Kuva: Esko Tuovinen

Toivanen kertoo pilke silmäkulmassa, että Ojoisilla kasvoi ihan omanlaisensa omenapuulajike.

– Sen nimi oli ainamaistuvampinaapurinpuussa. Toimimme myös Kirstulan kartanon hernemailla “laaduntarkkailijoina”, miehet naureskelevat.

Saattaapa olla, että joku kanakin tuli lainattua grillijuhliin.

– Palautetaan, jahka kasvetaan isoiksi, ikuiset pikkupojat lupaavat.

Puistolan tytöt opettivat pussaamaan

Puistolan koulussa saattoi olla 48 oppilaan luokkia. Koulua käytiin kahdessa vuorossa.

Myllymaan mukaan Ojoisten pojat oppivat pussaamisen taidon Puistolan tytöiltä.

Myös läheiseltä kasarmialueelta Ojoisten metsiin kulkeutuneet sotilaat toimivat seksivalistuksen lähettiläinä.

– He opettivat paikallisille naisille siellä väestönsuojelun ja maastoutumisen periaatteita, jotka meitä kiinnostivat kovasti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Esko Tuovinen
Savilandian tsaari Wete Myllymaa on viihtynyt Ojoisilla vauvasta asti, eikä aio muuttaa minnekään muualle. Kuva: Esko Tuovinen

Ei ryssitelty kyyröläläisiä

Yhteisöllisyys syntyi paitsi siitä, että alueella oli paljon samanikäistä väkeä samassa elämäntilanteessa, myös siirtokarjalaisten välittömyydestä. Harva se viikonloppu joku leipoi karjalanpiirakoita ja kutsui naapurit kahville.

– Karjalainen avoimuus ja hämäläinen jämptiys kohtasivat positiivisesti. Täällä ei juurikaan ryssitelty esimerkiksi kyyröläläisiä. Liittoja syntyi. Minunkin vanhemmissani aito hämäläistyttö sai miehekseen hyvän karjalaispojan, Veikko Pulli toteaa.

1960-luvulla saapui kerrostalosukupolvi

Ojoisilla oli useita kauppoja ja kioskeja, pankki, parturi ja posti, kun alueelle 1960-luvulla alettiin rakentaa isoja kerrostaloja.

– Silloin tänne muutti Tapani Hellsténin, Juha Isosuon ja Mika Mäkelän sukupolvi.

Erään kerrostalon harjannostajaisissa vuonna 1966 esiintyi itse Irwin Goodman.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Esko Tuovinen
Veikko Pullia kutsuttiin jo nuorena Ojoisilla jostain syystä Joonakseksi ja nykyään asukasaktiivi tunnetaan myös kansan suussa myös Ojoisten kanslerina. Kuva: Esko Tuovinen

Ojoisten poikien pahimpia vihollisia oli Sairion sakki.

– Sepeli lensi Rautatiesillan kummassakin päässä, kun sodittiin keskenämme.

Tulevaisuudessa seniorialueeksi?

Tänä päivänä Ojoisilla asuu edelleen moniosaajia laidasta laitaan. Yhteishenkikään ei ole kadonnut minnekään.

Sen voi päätellä jo siitä, miten innokkaasti ojoislaiset ovat pitäneet esimerkiksi oman terveysasemansa puolia jo vuosien ajan.

Uusimpana aloitteenaan aktiivit ovat esittäneet Ojoisille puurakenteista senioriasuntoaluetta, joka voisi toimia jopa Suomen ensimmäisten senioriasuntomessujen kohteena. Kaupunki ei ainakaan heti innostunut esityksestä.

Kolmikko aikoo viihtyä Ojoisilla vielä pitkään.

– Minulla alkaa täällä jo 76. kesä enkä aio lähteäkään täältä pois muuten kuin saappaat väärinpäin, Myllymaa sanoo.

Muistolaatta

Ojoisten asuttamista 75 vuotta sitten kunnioitetaan muistolaatalla.

Laatassa lukee teksti: “Uuden elämän alustaksi Suomen valtio luovutti v. 1947 Ojoisten alueen evakkokarjalaisten ja rintamamiesperheiden asuttavaksi. Tuo asutusohjelma juurrutti koko Suomen uuteen aikaan.”

Muistolaatta paljastetaan 20.5. klo 13 Ilveskodin pihalla juhlassa, jossa esiintyvät Wete Myllymaa, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, Toivo Lensu ja Markku Huumarsalo sekä Lasten talon Revontulet-ryhmä. Tilaisuuden juontaa Henna Miettinen. Kahvitarjoilu.

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Juttua on korjattu 16.5. klo 21.55: Hämeenlinnan kaupunkia edustaa perjantain tilaisuudessa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko, ei kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

 

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset