Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Omien kykyjen tunnistaminen antaa siivet – Toni Järvinen sai huippupisteet Mensan testissä

Hämeenlinnalaisella Toni Järvisellä on korkeampi älykkyysosamäärä kuin 99 prosentilla Suomen väestöstä. Yläkoulussa hän aiheutti opettajille lähinnä harmaita hiuksia.
Älykkyyttä ilmaisevan testin perusteella Toni Järvinen kuuluu maan terävimpään prosenttiin. Yläkoulussa hän loisti lähinnä jälki-istuntotilastoillaan. Kuva: Toni Rasinkangas
Älykkyyttä ilmaisevan testin perusteella Toni Järvinen kuuluu maan terävimpään prosenttiin. Yläkoulussa hän loisti lähinnä jälki-istuntotilastoillaan. Kuva: Toni Rasinkangas

Hämeenlinnalainen Toni Järvinen sai toisella yrittämällä parhaan mahdollisen tuloksen älykkyyttä kuvaavasta Mensan testistä. Älykkyystestin jäsenraja on 131 pistettä. Järvisen tulos oli vähintään 135 pistettä.

Tuliko testitulos yllätyksenä, Toni Järvinen?

– Oikeastaan olin vähän pettynyt. Kiitettävät arvosanani aikuislukiossa eivät olleetkaan pelkästään kovan työn tulosta, vaan ne johtuivat myös henkisen ominaisuuden tuomasta edusta.

Olit yläasteella levoton lapsi. Oliko jo silloin nähtävissä poikkeuksellista älykkyyttä?

– Olin aika auktoriteettivastainen. Aika usein vietinkin aikaa erityisopettajan valvonnassa. Minulla oli hyvä tilasto jälki-istunnoista. Sain sitten päättötodistuksen, jolla ei ollut mitään asiaa lukioon. Yliopistoakin pidin ihan kermaperseiden hommana.

Mistä turhautuminen johtui?

– Lama lieveilmiöineen vaikutti käyttäytymiseeni. Yläasteella en ollut pahantekijä, mutta sellainen jääräpäinen hunsvotti. Jälkikäteen olen miettinyt, oliko koulussa ”häirikköoppilaan” ohjaus vääränlaista, vai oliko minulla vain tylsää.

– Yläaste ja sen jälkeiset vuodet ovat aika herkkää aikaa. Testosteroni jyllää niin vahvana, että mielessä on kaikkea muuta kuin geometria. Ei opettajilla ole aikaa ääripäiden, vaan keskikastin, opettamiseen. Siksi vanhempien pitäisi ottaa enemmän vastuuta lastensa koulunkäynnistä.

Järvinen toivoo, että kouluissa keskityttäisiin nykyistä enemmän koulujen ”hunsvottiryhmiin”. Siksi, että aina muiden joukossa epäonnistuva lapsi alkaa uskoa siihen, että ei hänestä ole mihinkään. Silloin siipien on vaikea kannatella.

Mitä on mielestäsi älykkyys?

– Itse koen korkean älykkyysosamäärän tarkoittavan kykyä ymmärtää asioita muita herkemmin. Siinä on myös kääntöpuolensa: Kun asian ymmärtää helposti, niin sitä ei äkkiä malta opiskella niin paljon, että siitä jäisi mitään muistilohkoon, jolloin oppiminen itsessään jää toteutumatta.

Mitä olet oppinut itsestäsi aikuisiässä?

– Tiedostan, että pystyn ratkomaan vaikeitakin ongelmia. Nuorena en saanut kannustusta. Sen puute on johtanut vanhempana siihen, että pystyn itse motivoimaan itseäni opiskelussa. Varsinkin, jos sanotaan, että ”et sä siihen pysty”.

– Olen oppinut malttia. Aikuislukiossa opin yleissivistyksen lisäksi myös itseilmaisua. Se on helpottanut elämääni ihmisten kanssa.

Miten tulet parhaiten toimeen ihmisten kanssa?

– Ratkomalla ongelmia! Silloin olen onnellisimmillani. Sitä kautta olen tekemisissä myös muiden ihmisten kanssa. Ei minulla ole ongelmaa small talkin kanssa, pystyn olemaan keskustelussa täysin turpa kiinni, helposti, Järvinen nauraa.

– Ongelmanratkaisu tarkoittaa minulle myös sitä, että asioita on pystyttävä perustelemaan. Varsinkin, jos jokin asia on tehtävä eri tavalla, kuin miten olin sen ajatellut. Juniorina ajattelumaailmani oli aika mustavalkoista, nyt olen avoin kaikelle, kunhan se on perusteltua. Itsensä kehittäminen on aina sitä.

Olit 15 vuotta portsarina Hämeenlinnassa. Miten se vaihtui yliopistoon?

– Se on riittävä aika ovella yhdelle ihmiselle. Aikuislukion huippuarvosanat ja Mensan tulos kannustivat yliopistoon, jossa luen rakennusalan diplomi-insinööriksi. Ruuhkavuosia on mukavampi viettää näin, kun ei tarvitse opiskeluviikon päätteeksi vääntäytyä ovelle valvomaan viikonlopuksi.

Mensan testi

Yleistä älykkyyttä mittaava testi koostuu tasokuviopäättelystä ja sen suorittamiseen annetaan tietyn verran aikaan.

Mitä pidemmälle testi etenee, sitä vaikeammaksi tehtävät muuttuvat.

Testi ei anna tarkkaa älykkyysosamäärätulosta niille, jotka pääsevät parhaimpaan prosentin luokkaan. Tulos ilmaistaan näin: vähintään 135 pistettä.

Testi maksaa 40 euroa. Siihen osallistuakseen on oltava vähintään 16-vuotias.

Testiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Mukaan on otettava voimassaoleva henkilötodistus

Testin saa tehdä korkeintaan kaksi kertaa.

Lisätietoja osoitteessa www.mensa.fi

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset