Kaupunkiuutiset

Paikallista porinaa: Haaveena halaus – Ehkä nyt on aika arvostaa taas yhteisöllisyyttä

Veera Jussila Kuva: Muu
Kirjoittaja Veera Jussila on kaupunginvaltuutettu (vihr.).

Tilanne on kaikille uusi. Jokainen on sopeutunut omalla tavallaan ja toivottavasti jo ainakin hyväksynyt tilanteen. Perheestä riippuen viimeisten viikkojen aikana on varmasti viritelty työhuoneita kotiin, etäopiskelupisteitä koululaisille ja yritetty selvitä päivästä toiseen isojen uutisten kanssa.

On viety kasvokkain tehtäviä töitä verkkoon, yritetty toimia ekaluokkalaisen opettajana, kaverina ja keittäjänä, on odotettu lomautuksia, tutustuttu Teams-palavereihin ja mietitty milloin olisi hyvä hetki käydä kaupassa. On mietitty mitä tapahtuu, jos itse on kohta sairaana, uskaltaako naapurin kanssa ulkoilla ja voisikohan sitä soittaa pitkästä aikaa sukulaisille videopuhelun. Iltaisin on ehkä itketty ja kerätty voimia tulevaan.

 

Kaikesta huolimatta luotan yhä huomiseen. Toki itkut on itketty itsellänikin. Kriiseistä on ollut tapana selviytyä. Ja nopealla vilkaisulla omaan jälkikasvuuni voin todeta sen pitävän paikkansa. Heille etäkoulu on ollut jännittävää, mielenkiintoista ja nykyaikaa. Opettajien ja muiden ammattilaisten avulla tämä on siis ollut lapsille seikkailu, kiitos heille siitä!

Se, miten me muut tästä selviämme, määrittää meitä ja sukupolveamme. Toivonkin tämän lisäävän empatiaa, yhteisöllisyyttä ja muuttavan myös kulutustottumuksiamme. Tarvitsemme enemmän toisiamme ja hyvän tekemistä kuin halvalla tuotettua krääsää. Jälkimmäistä on jo kodit täynnä.

 

Sotien jälkeen yhteisö tuli aina ensin. Jossain vaiheessa matkan varrella tämä ehti muuttua. Ehkä nyt on aika palata pieni askel taaksepäin ja arvostaa taas yhteisöllisyyttä. Samalla kun muutumme itse, muutamme myös huomaamattamme yhteiskuntaa.

Luotan siis siihen, että me itse keksimme nyt ekologisia ja virusturvallisia tapoja elää. Moni saattaa jatkaa sujuvasti etätöitä kriisin jälkeenkin, ja yritykset palvelevat toisiaan uusin ideoin ja käytännön tavoin. Perheen yhteinen aika koetaan ehkä jatkossakin niin tärkeäksi, ettei kalenteria ahdeta enää täyteen. Ehkä samalla huomaamme myös, kuinka ne lähellä olevat asiat riittävät ihan hyvin, ja loma junalla kotimaassa riittää. Uskallan toivoa, että viruksen tuoman kriisin varjolla autamme myös hieman luontoa ja ympäristöä.

En siis vielä tiedä tulevasta. Haluan kuitenkin uskoa, että selviämme ja voimme halata vielä joku päivä, kun kohtaamme.

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset