Kaupunkiuutiset

Paikallista porinaa: Kirjasto on kaupungin palvelujen aatelia – Sen vuoksi myös budjetin on oltava riittävä

Juhani Lehto Kuva: Muu
Juhani Lehto. Kirjoittaja on professori ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (vas.).

Hämeenlinnan pääkirjaston remontti on valmis ja tulosta kelpaa ihailla. Yhdessä sivukirjastojen ja kirjastoautojen kanssa kaupungin kirjastoihin tehtiin vuonna 2019 kaikkiaan 472 000 asiakaskäyntiä. Mahtava asiakasmäärä mihin tahansa kaupungin muuhun palveluun verrattuna.

Lähes puolen miljoonan fyysisen asiakaskäynnin lisäksi oli verkossa käyntejä yli toinen mokoma, 552 000 käyntiä. Tarjolla oli yli 300 000 kirjan kokoelma ja sen lisäksi kaukolainamahdollisuus Suomen ja ulkomaisiinkin kirjastokokoelmiin. Sanomalehtiä tuli 80 ja aikakauslehtiä 400. Tarjolla oli myös yli 35 000 äänitettä ja 13 000 videotallennetta. Äänikirjojen, e-kirjojen ja verkkolehtien tarjonta ja käyttö on kasvussa. Luvut ovat verkkojulkaisusta ”Suomen yleisten kirjastojen tilastot”.

Kirjasto on kaupungin laajimmin vaikuttava kulttuuripalvelu ja koulutuksen rinnalla laajin tietopalvelu. Se palvelee kulttuurin- ja tiedonhaluisia lapsia, vanhoja, työikäisiä ja vammaisia. Se palvelee tasavertaisesti köyhiä, pienituloisia ja parempiosaisia.

Kirjasto on ollut ja on edelleen kaupungin palvelujen edelläkävijä tietokoneiden ja nettiyhteyksien hyödyntämisessä, etäpalveluissa, lähi- ja kotipalveluissa. Ja kokemukseni mukaan myös henkilökunnan asiakaslähtöisyydessä.

Samaisen tilastojulkaisun mukaan Hämeenlinnan kirjastojen toimintakulut ovat olleet alle 4 miljoonaa euroa. Pääkirjaston remontti tehtiin alle budjetoidun hinnan. Henkilökunnan koulutustaso on korkea, mutta kirjastoalan palkkataso muihin korkeakoulutettuihin verrattuna alimpia.

Tämä palvelutaso, laatu, asukaslähtöisyys, joustavuus remonttien ja muiden muutosten aikana on saatu aikaan puhtaasti julkisena toimintana. Ei siihen tarvita ulkoistamisia tai toiminnan pirstomista erilaisille bisnestä tekeville ”pörriäisille”.

Englantilaisittain sanottaisiin, että kirjasto on kaupungin kruununjalokivi. Siinä olisi tavattoman paljon opittavaa useimmille muille kaupungin palveluille.

Ja jos retoriikan lisäksi myös käytännössä kaupunki palkitsisi hyvästä toiminnasta, kirjasto ja kirjastolaiset saisivat jatkaa toimintansa ja palvelujensa kehittämistä riittävällä budjetilla. Esimerkiksi verkkoaineistojen hinnat tuppaavat kasvamaan, kirjakokoelman monipuolisuuden turvaaminen maksaa, hyvästä ammattitaidosta pitäisi maksaa.

Juhani Lehto
Kirjoittaja on professori ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (vas.).

Uusin Kaupunkiuutiset

24.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

26.10.2020