Kaupunkiuutiset

Paikallista porinaa: Nukkuvat ovat Hämeenlinnan suurin puolue

Kirjoittaja on professori ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (vas.).

Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 57,4. Toisin sanoen äänioikeutetuista 42,6 prosenttia jätti äänioikeutensa käyttämättä, valitsi ”nukkuvien puolueen”.

Samalla tavoin laskien toiseksi suurin puolue oli Kokoomus, jota äänesti 15,7 prosenttia äänioikeutetuista. SDP tuli kolmanneksi 14,9 prosentin osuudella äänioikeutetuista.

Nukkuvien puolue jakaa vaikutusmahdollisuutensa ääniä saaneille puolueille, näiden saaman äänimäärän suhteissa. He nostivat Kokoomuksen 27,6 prosentin ja SDP:n 26,0 prosentin kannatukseen, yhdessä kaupungin valtaliittoutumaksi.

Vaalitutkimusten pohjalta tiedetään, että Kokoomus saa muita enemmän hyvätuloisten ääniä, Kokoomus ja Vihreät korkeimmin koulutettujen ääniä, kun taas Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ovat saaneet paremmin tukea pienituloisimmilta.

Toisille vaikutusmahdollisuutensa jakavan nukkuvien puolueen (NP) kannattajakunnassa painottuvat nuoret. 18–24-vuotiaiden keskuudessa NP:n kannatus koko maassa oli 65 prosenttia ja 25–34-vuotiaiden keskuudessa 57 prosenttia. Alimmassa tulokymmenyksessä NP:n kannatus oli 61 prosenttia ja kannatus aleni äänioikeutettujen tulojen kasvaessa. Ylimmässä tulokymmenyksessä nukkuvia kannatti ”vain” 24 prosenttia.

Hämeenlinnassa nukkuvien puolueen kannatus oli suurinta Katuma-Käikälän äänestysalueella, yli 48 prosenttia. Kannatus oli 45 prosentin luokkaa myös Ojoisten ja Jukola-Miemalan äänestysalueilla. Jopa kaupungin korkeimman äänestysprosentin alueella, Hätilässä, NP:n kannatus oli yli 37 prosenttia.

Neljä vuosikymmentä sitten vielä yli 80 prosenttia Hämeenlinnan äänioikeutetuista käytti vaaleissa vaikutusvaltaansa äänestämällä.

Näyttääkö kaupungin päätöksenteko nyt siltä, että varsinkaan pienituloisten ja nuorten ei kannata vaikuttaa äänestämällä? Ajatellaanko, että valtuutetut ja valtuusto ovat menettäneet valtansa jollekin pienemmälle valtaryhmittymälle? Ajatellaanko, että ehdokkaat ja valtuutetut esittävät vaaleissa ja vaalikoneissa kauniita lupauksia, mutta valituksi tultuaan muuttuvat oman tai puolueen saneleman edun ajajiksi? Ajatellaanko, että valtapuolueet kuitenkin sanelevat päätökset, joihin pienempien puolueiden valtuutetut joko tyytyvät tai pitävät pitkiä oppositiopuheita, joilla ei ole mitään vaikutusta tehtäviin päätöksiin?

Demokratia on haastettu äänestämättömyydellä. Miten siihen vastataan ennen ja jälkeen huhtikuun 2021 kuntavaalien?

Juhani Lehto

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset