fbpx
Kaupunkiuutiset

Paikallista porinaa: Säilytetään Evon monet mahdollisuudet – Myös paikallisten mielipiteet tulisi ottaa huomioon

Veli-Antti Silpola. Kirjoittaja on valtuutettu (kok.), Hämeenlinna.

On helppoa kirjoitella lehteen tiedekansallispuistoa kannattavia tekstejä, kun omaan elinympäristöön ei sisälly yhtään uhkakuvia mahdollisesta muutoksesta.

Päätöksiä tupataan tekemään ilman, että paikallista näkökulmaa otetaan huomioon. Näin oli jo käydä tiedekansallispuistoa valmistelevassa työryhmässä, kun lähialueen maan- ja metsänomistajat jätettiin aluksi pöydän ulkopuolelle.

 

Kaupunginvaltuutettu Aapo Reima liputti (Hämeen Sanomat 24.8.2022) lehdessä vahvasti Evon tiedekansallispuiston puolesta ja sivusi, että ”kansallispuistoa vastustavat lähinnä metsästäjät ja jotkut maanomistajat”.

Minun mielestäni aika vähättelevä ilmaisu tuo ”jotkut”. Siinä unohtui myös mainita, että myös Asikkalan ja Padasjoen kunnat vastustavat tiedekansallispuistohanketta.

 

Evon retkeilyalueen lähimmille 90:lle kiinteistönomistajalle tehtiin keväällä 2021 kysely tiedepuistoon liittyen. Kyselyyn vastasi vähän yli puolet ja tulosten perusteella enemmistö vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.

Toivottavasti nämä ”jotkut” maanomistajat ja heidän näkökulmansa huomioidaan päätöksenteossa. Kansallispuiston perustamiselle tulisi olla vahva paikallinen tahto.

 

Koko Evon alue on vahvaa metsätalousaluetta, josta moni saa elinkeinonsa ja valtiovalta verotuloja. Kansallispuiston perustamisen pelätään lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan. Mahdolliset hakkuut kansallispuistojen reunalla ovat heti luontojärjestöjen suurennuslasin alla. Tästä kaupungillakin on kokemuksia esimerkiksi Taruksen alueelta.

 

Paljon puhutaan siitä kuinka paljon kansallispuisto toisi lisää tuloja alueelle. Nämä luvut ovat kuitenkin vaikeasti ennustettavissa. Kävijämäärät Evolla peittoavat jo nyt monet kansallispuistot ja samassa yhteydessä voidaan harjoittaa vielä metsätaloutta.

Velkaantunut valtio saa Evon alueelta suoria puunmyyntituloja. Myös talouden kanssa kamppaileva Hämeenlinna saa metsätuloja Taruksen alueelta. Puun hinta ja sen merkitys ovat varmasti nousevia, kun nykyinen maailmantilanne huomioidaan.

 

On turha pelätä, että Evon metsät katoaisivat tai retkeilijän luontoelämykset paljoa heikkenisivät. Evolle on aikojen saatossa muodostunut täydellinen harmonia, johon mahtuvat suojelu, metsätalous, retkeily, metsästys, opetus ja tiede. Evon retkeilyalue ja sen suojelualueet käsittävät reilut 5600 hehtaaria. Tästä yli puolet on jo suojeltu. Tieteen ja tutkimuksen harjoittamiseen on jo nyt hyvät edellytykset.

Kansallispuistossa mahdollisuudet vain vähenisivät. Esimerkiksi tuhkalannoituskokeita ei voisi enää suorittaa. Tällaiset tutkimukset olisivat erittäin tärkeitä kiertotalouden ja hiilensidonnan kannalta.

 

Se, että Evon retkeilyalueen status vaihtuu kansallispuistoksi ja toimintoja rajoitettaisiin, ei ole minusta oikea ratkaisu. Valtion retkeilyalueita on vain viisi, kun taas kansallispuistoja 40.

Kehitetään Evoa mieluummin retkeilyalueena, johon mahtuvat kaikki toiminnot.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset