Kaupunkiuutiset

Paikallista porinaa: Tuhat köyhää lasta on liikaa – Eikö tarvita toimenpiteitä parempaan pääsemiseksi?

Juhani Lehto Kuva: Muu
Kirjoittaja on professori ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu (vas.).

Suomen lapsista yli 10 % elää köyhyydessä. Hämeenlinnassa se merkitsee 1000 alle 15-vuotiasta. 0–4-vuotiaita heistä on noin 300.

Tilastoissa köyhä on, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % mediaanista. Pienikin välttämätön meno tai tulon pudotus johtaa toimeentulotuen hakijaksi.

Lukujen takana on yli tuhat lasten vanhempaa, jotka haluaisivat lapselleen parempaa. Taustalla on eroja, työttömyyttä, sairautta sekä yhä useammin myös työpalkan tai yksinyrittäjätulon alhaisuutta ja jopa pakkoa hankkia tulonsa kahdesta pienipalkkaisesta, osa-aikaisesta tai määräaikaisesta työstä.

Pelkällä rahalla ei toki hyvinvointia saa. Jotkut saavuttavat sen lapselleen tinkimällä omista välttämättömistä menoistaan. Se ei ole mahdollista useimmille.

Tutkimukset kertovat lasten harrastusmahdollisuuksien kaventumisesta, häpeästä, leimautumisesta, kiusatuksi tulosta ja muista kouluongelmista. Ne kertovat myös siitä, miten lapset kokevat syyllisyyttä pienistäkin menoista ja yrittävät salata perheensä köyhyyden.

Mitä pidempään köyhyys jatkuu ja mitä varhaisemmassa lapsuudessa se koetaan, sitä suurempi on todennäköisyys, että se vaikuttaa myös nuoruudessa ja aikuisuudessa. Vaikutukset ilmenevät niin psyykkisten, fyysisten kuin sosiaalistenkin ongelmien riskien kasvuna.

Kaupunki voi vaikuttaa lasten köyhyyteen. Perhe maksaa harrastuksista, liikkumisesta, asumisesta, ainakin vanhempien terveyspalveluista ja monista muista kaupungin vaikutuspiirissä olevista asioista. Kaupungin palveluja voidaan kohdentaa lapsen köyhyyden muiden kuin taloudellisten seuraamusten lievittämiseen.

Valtuutettu Kylli Kylliäinen teki kristillisdemokraattien ja molempien vasemmistopuolueiden valtuutettujen tukemana aloitteen siitä, että kaupungille laadittaisiin ”lapsiköyhyyden vähentämisen toimintaohjelma”. Yhdeksän kuukautta aloitteen esittämisen jälkeen kaupunginhallitus esittää vastauksenaan, että sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen osalta koottaisiin listaus ”jo olemassa olevista paikallisista toimista lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi”.

Onko kaupunginhallituksen enemmistö sitä mieltä, että 1000 äärimmäisessä köyhyydessä elävää lasta on hyväksyttävä tilanne. Siihenhän ”olemassa olevilla paikallisilla toimilla” on päästy. Eikö tarvita toimenpiteitä parempaan pääsemiseksi?

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

2.12.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

4.12.2020