Kaupunkiuutiset

Painetaanko kaupungissa kohta jo paniikkinappulaa?

Toiminnan ja talouden kolmannesvuosiraportti sai aikaan värikkään keskustelun kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. Karujen talouslukujen valossa puheenvuoroissa pohdittiin niin elinvoiman lisäämistä, koulujen lakkauttamista kuin henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia leikkaustarpeitakin.

Vihreiden Kirsi Ojansuu-Kaunisto kutsui kouluverkkoasiaa ikiliikkujaksi, jossa oli hänen mukaansa vielä paljon epäselvää.

– Hämmästyttää vieläkin, että rahansäästöstä on kaksi eri näkemystä. Toimialajohtaja sanoo, että kolmen pienen koulun lakkauttamisesta tulisi käyttömenoihin 700 000 euron säästö ja lanulan jäsen sanoo, ettei säästöä tule. Olisiko mahdollista saada budjettikokoukseen mennessä tietoa, mikä pitää paikkansa?

Kokoomuksen Helena Lehkonen muistutti, että kouluverkon kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon asukkaiden sijoittuminen tulevaisuudessa.

– Olisi lyhytnäköistä lakkauttaa kouluja niiltä alueilta, joille ihmiset haluavat muuttaa ja jotka näyttäisivät olevan suosituimpia tällä hetkellä Hämeenlinnassa.

Ritva Oinonen (vas.) sanoi kaikkien Suomen kuntien olevan tilanteessa, jossa verotulot ovat jyrkässä laskussa ja käyttömenot nousussa.

– Meidän pitää keskittyä elinvoiman lisäämiseen ja työllisyyden hoitoon. Henkilöstöpolitiikalle odotetaan paljon ja siihen suunnataan paineita, mutta missä määrin nämä tavoitteet ovat realistisia?

– Pitäisin kiinni koulutetusta ja osaavasta henkilöstöstä, jota täytyy osata hyödyntää maksimaalisesti.

Sari Raution (kok.) mielestä oli olennaista satsata kaupungin väestönkasvun elvyttämiseen.

– Jossakin vaiheessa puhuttiin, että tänne pitää saada nuoria naisia ja kaikki muu tulee sen mukana. Budjetissa tulee miettiä, kuinka tähän kohderyhmään pystytään vetoamaan.

– Asukkaat ovat tosi tyytyväisiä lasten ja nuorten palveluihin ja tämä tyytyväisyys pitäisi saada todennettua. Sain äskettäin keskustella nuorten äitien kanssa, jotka hehkuttivat Hämeenlinnan yksilöllisiä palveluja, palveluseteliä ja leikkipuistoja niin, että melkein alkoi korvia kuumottaa. Millä tämä hyvä viesti saadaan vietyä eteenpäin?

Teija Arvidsson (kd.) pohdiskeli hankintoja, joita oli siirretty tuleville vuosille.

– Jos hankinnat eivät ole välttämättömiä, voitaisiinko niistä luopua kokonaan, hän kysyi.

– Koko kaupungin henkilöstö tulee sitouttaa säästöjen etsimiseen.

Irma Taavela (vas.) korosti henkilöstön tärkeyttä Hämeenlinnalle.

– Ei pidä katsoa pelkästään henkilöstömenoja, sillä ostopalveluissa on yhtä lailla perattavaa.

– Mutta voi hyvä kiitos, ettei Hämeenlinna rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta tai kasvattanut ryhmäkokoja. Ne kunnat, joissa nämä otettiin käyttöön ovat saaneet julkisuutta, jota ei millään muotoa voi sanoa hyväksi. Peruspalvelut vievät rahaa, mutta ne ovat kaupungin kivijalka ja niiden vaikuttavuutta mitataan muutenkin kuin rahassa.

Demareiden Ranjith Kumar Prabhakaran ihmetteli, ollaanko kolmannesvuosiraportin takia nyt painamassa paniikkinappulaa.

– Paniikin luominen ei ole pitkäjänteistä politiikkaa. Maailma muuttuu ja meidän on mentävä eteenpäin.

– Tietokoneiden vallankumous on alkanut ja meidän pitää keskittyä henkilöstön kouluttamiseen, ei irtisanomisiin.

Kokoomuksen Kaija-Leena Savijoki oli huolestunut keskustelun saamasta suunnasta.

– Poliitikot pyrkivät tekemään hyvää ja on vaikea tehdä päätöksiä, joissa asioita muutetaan. Tilausbudjettiin on kuitenkin pakko saada muutoksia ja jos henkilöstöä ei pystytä vähentämään, olemme epäonnistuneet.

Keskustan Hannu Kärpänen halusi viedä huomion toisaalle tulevaisuuden visioista.

– Ennuste on, että meille tulee 12 miljoonaa takkiin. Seuraavaa kahta vuotta ei millään pöhinällä hoideta.

– Henkilöstön asema ei voi olla kiveen kirjoitettu. Arvostan henkilöstöä, mutta jos tulosta ei synny, sen asemaa täytyy pystyä arvioimaan uudelleen.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset