Kaupunkiuutiset

Panssariautoja ja tankkien tarinaa

Panssarimuseolla on perusnäyttelyn lisäksi vuosittain kolme vaihtuvaa näyttelyä. Vappuna 1.5. avautuvat erikoisnäyttelyt käsittelevät tänä vuonna saksalaisten Sturmgeschütz-rynnäkkötykkien sodanjälkeisiä vaiheita Suomessa, sotasaalispanssariautojen käyttöä talvi- ja jatkosodassa sekä ensimmäistä kertaa taistelukentällä esiintyneitä Mark I-panssarivaunuja, jotka Englanti toi vuonna 1916 Sommen taisteluun Ranskassa.

– Laatikkomaisessa Mark I-vaunuissa aseistus oli sijoitettu kyljissä oleviin sivu-ulokkeisiin, telat kiersivät koko vaunun rungon ympäri ja siinä oli mm. neljä ajajaa. Seuraavana vuonna taistelukentälle ilmaantui sitten ranskalainen Renault F.T. Modéle 1917, jota voidaan pitää kaikkien nykyisten vaunujen kantaisänä. Tämä näyttely perustuu valokuviin ja teksteihin. Mark-vaunuja ei Suomessa ole, maailman museoissa joitain kylläkin. Renault-vaunu Panssarimuseon kokoelmista sen sijaan löytyy, sillä niitä hankittiin Suomeen vuonna 1919, Panssarimuseon amanuenssi Jari Saurio sanoo.

STURMGESCHÜTZ-rynnäkkötykkejä hankittiin Saksasta Suomeen 59 kappaletta vuosina 1943–1944. Näistä vaunuista osallistui sodan kiivaimpiin taisteluihin kesä-heinäkuussa 1944 hieman yli 20 vaunua. Näillä vaunuilla tuhottiin 87 vihollisvaunua, omien menetysten ollessa 8. Vain muutama Sturmi tuhoutui varsinaisessa vihollistulessa. Osa menetettiin teknisten vikojen vuoksi, jolloin miehistö joutui hylkäämään vaunun ja räjäyttämään sen vaunussa olleilla tuhoamispanoksilla.

Suurimpana syynä Sturmien hyvään taistelumenestykseen oli niiden miehistöjen erinomainen vaunun käyttötaito. Koulutustaso ja osaaminen olivat suomalaisilla vaunumiehillä yleisestikin ottaen parempaa kuin vihollisella.

Sotien jälkeen Sturmit olivat Suomessa palveluskäytössä aina vuoteen 1966 saakka. Vaunuja on näihin päiviin säästynyt noin 40 kappaletta.

– Puolustusvoimien varastossa on edelleen useita Sturmeja. Vaunut on säilytetty, vaikkei niillä sotilaallista merkitystä enää olekaan.

TALVISODAN syttyessä marraskuussa 1939 Suomen armeijalla oli vain yksi käyttökelpoinen panssariauto, ruotsalaisvalmisteinen Landsverk L-182. Auto oli käytössä talvisodassa ja vielä jatkosodassakin. Tämä sodista selvinnyt harvinainen auto valitettavasti romutettiin sodan päätyttyä. Varhaiseen kalustoon kuului myös suomalaisvalmisteinen Sisu-panssariauto vuodelta 1937, mutta se ei ottanut osaa sotatoimiin. Tämä auto on säästynyt näihin päiviin ja on esillä museolla.

– Käytännössä suomalaisten panssariautokaluston rungon muodosti talvi- ja jatkosodan aikana sotasaaliiksi saadut neuvostopanssariautot. Huolimatta siitä, että näitä panssariautoja saatiin sotasaaliiksi satoja, sotatoimissa näistä oli käytössä lopulta vain muutamia kymmeniä. Näistä tänä päivänä varsin harvinaisista laitteista kaksi on säilynyt Suomessa ja ne ovat esillä Panssarimuseon sisänäyttelyhallissa.

– Panssariautot eivät olleet kovin maastokelpoisia ja niiden oli tukeuduttava lähinnä tiestöön. Autoissa oli lisäksi ohut panssarointi ja melko tehoton aseistuskin.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

12.8.2020

Päivän Hämeen Sanomat

12.8.2020

Fingerpori

comic