fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Pauli Riihilahti halusi kerätä kaikki suomalaiset postimerkit – Harvinaisuus kruunaa kokoelman

Olympiavoittaja Veikko Hakulisen kirjeenvaihtoa päätyi Pauli Riihilahdelle sattuman kautta. Kuva: Juhani Karvonen
Olympiavoittaja Veikko Hakulisen kirjeenvaihtoa päätyi Pauli Riihilahdelle sattuman kautta. Kuva: Juhani Karvonen

Pauli Riihilahden postimerkkiharrastus alkoi alakouluiässä saadusta yhdestä belgialaisesta postimerkistä.

– Sain sen sedältäni. Liimasin merkin sinikantiseen vihkoon ja vein vihkon keittiön pöydälle. Kirjoitin kanteen, että Paulin postimerkkikokoelma, ei saa koskea. Merkki on vieläkin tallella, naurahtaa Riihilahti.

Yli puolivuosisataa myöhemmin hämeenlinnalaisella Riihilahdella on täydellinen kokoelma suomalaisista postimerkeistä aina vuoteen 2000 saakka.

– Tavoitteeni oli kerätä kaikki suomalaiset postimerkit perusversioina ja siinä onnistuin. En ole kerännyt esimerkiksi virhepainamia, värisävyjä tai virheellisiä merkkejä.

 

Aunuksen kymmenen markan lisäpainantamerkki oli kokoelman viimeinen niitti. Kuva: Juhani Karvonen
Aunuksen kymmenen markan lisäpainantamerkki oli kokoelman viimeinen niitti. Kuva: Juhani Karvonen

 

Postimerkkeily kannattaa aloittaa rajaamalla harrastus jonkinlaisiin raameihin.

– Se voi olla aihealue, esimerkiksi linnut, kasvit tai laivat. Aika moni asettaa tavoitteekseen kerätä kaikki suomalaiset merkit. Koko maailmaa ei kannata kerätä, sellainen onnistuu vain Englannin kuningatar Elisabethilta, jolla on apunaan kaksi päätoimista asiantuntijaa.

Toistaiseksi Riihilahden kokoelma ulottuu vuoteen 2000 saakka. Kokoelma tyssäsi yli 10 vuotta sitten lapsenlapsen lausahdukseen

– Lapsenlapsi katseli uusia kiiltäviä postimerkkejäni ja totesi että pappa, sinähän keräät kiiltokuvia. Ajattelin jättää keräämisen, mutta suvun uusin tulokas, poikavauva, sai harkitsemaan, että veisin kokoelman loppuun.

 

Propagandaa on tehty postimerkeillä muun muassa Hitlerin eduksi. Kuva: Juhani Karvonen
Propagandaa on tehty postimerkeillä muun muassa Hitlerin eduksi. Kuva: Juhani Karvonen

 

Riihilahden harvinaisin ja arvokkain merkki on vuoden 1919 Aunuksen-lisäleimalla leimattu 10 markan merkki. Se oli samalla viimeinen merkki kokoelmaan.

– Niitä painettiin ensimmäisessä painatuksessa sata kappaletta ja toisessa 1000. Sadan vuoden aikana merkkejä on tietysti suurelta osin tuhoutunut ja hävinnyt, joten jäljellä on enää hyvin vähän.

Luettelohinnassa merkin arvo on noin 1600 euroa. Se liittyy heimosotiin, jotka olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Aunuksen merkit ovat Suomen eniten väärennettyjä postimerkkejä, johtuen lähinnä väärentämisen helppoudesta.

– Tämän takia harvinaiset merkit on syytä käyttää aitouttajalla. Muun muassa omassa merkissäni on takana aitouttajan leima.

 

Ensimmäiset suomalaiset postimerkit ovat viiden kopeekan sininen ja kymmenen kopeekan punainen soikiomerkki, jotka otettiin käyttöön maaliskuussa 1856. Suomen ensimmäisissä postimerkeissä leimaa vastasivat mustekynällä vedetyt ruksit.

– Nelikulmainen merkki on arvokas, mutta halpaversiossa kehykset on leikattu pois. Soikio on sen sijaan ehjä. Minulla on nämä halvemmat versiot. Harvinaisemmassa versiossa hinnat ovat tuhansia ja esimerkiksi parien hinta saattaa olla noin 60 000 euroa.

Suomen kaikkien aikojen yleisin merkki on sota-aikana käytössä ollut kenttäpostimerkki, jota on sekä vihreänä että lilana.

– Kumpaakin merkkiä on painettu noin 45 miljoonaa kappaletta 1940-luvulla. Niitä on markkinoilla kokonaisia käyttämättömiä arkkeja. Arvo on hyvin pieni.

 

Tänä päivänä postikorttien keräily on jopa yleisempää kuin postimerkkien kerääminen. Kortteja liikkuu aika paljon, mutta esimerkiksi perinteiset onnittelu- ja joulukortit ovat arvottomia. Sota-ajan kortit samoin kuin tietyt taiteilijat, kuten Martta Wendelin, ovat jossakin arvossa. Wendelin on nykyisin niin kerätty, että virheettömienkin peruskorttien hinnat ovat laskeneet alle euroon kappaleelta.

– Keräilyn aiheena voi olla myös eri leimat. Ainakin yksi kerhon jäsen yrittää kerätä kaikki Suomen postileimat.

Postimerkkejä ei saa ottaa koskaan postilähetyksestä irti. Kortin arvo tosikeräilijän silmissä putoaa, samoin kuin merkinkin.

Hämeenlinnassa on hyvä Postimerkkikerho, jossa on vähintään 55 jäsentä.

– Kerhossa on erikoisen hyvä yhteishenki ja autamme toinen toisiamme merkkien ja korttien hankinnassa. Kerho kokoontuu joka toinen tiistai.

 

Venäläisiä merkkejä Riihilahti käyttää kirjeensulkijoina kokoomuslaisille kavereilleen. Kuva: Juhani Karvonen
Venäläisiä merkkejä Riihilahti käyttää kirjeensulkijoina kokoomuslaisille kavereilleen. Kuva: Juhani Karvonen

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset