fbpx
Kaupunkiuutiset

Perhehoitaja Katri Kranni ihmettelee, miksei ikäihmisten perhehoitoon tahdo riittää asiakkaita – ”Eikö perhehoidosta tiedetä?”

Vilman Perhehoito Hauholla kärsii asukaspulasta. Alan yrittäjää huolettaa myös ikäihmisten perhehoidon asema sote-uudistuksessa.
Pirkko Anneli Lehtimäki (vas.), Toini Saarinen, Katri Kranni ja Maire Rehuttu syventyvät yhdessä päivän puuhiin Vilman Perhehoidossa Hauholla. Kuva: Esko Tuovinen

Perhehoitaja Katri Kranni ja hänen miehensä Juha Rehuttu pitävät kodissaan Hauhon kirkonkylässä ikäihmisille suunnattua perhehoitolaa.

Vilman Perhehoito tarjoaa vanhuksille intervalli- eli lyhytaikaista hoitoa sekä osavuorokautista hoitoa kerhon muodossa.

– Kerhopäivät ovat kävijöille viikon kohokohta, jota odotetaan omaisten kertoman mukaan ”kuin eskarit ekaa koulupäivää”, Kranni kertoo.

Puoliso Juha Rehuttu osallistuu kaikkiin töihin ruoanlaitosta lähtien.

– Mieheni on tehnyt työuransa maataloustyönjohtajana eli pehtoorina, ja se on etenkin maaseudun vanhoille miehille rikkaus, että he saavat keskustella ja muistella näitä asioita.

Asukkaista pulaa

Kranni miettii, eikö perhehoidosta tiedetä riittävästi, kun sekä heillä että hänen mukaansa myös monilla muilla alueen palveluntarjoajilla on vajausta asiakkaista.

– Meillä on kuusi paikkaa, ja asukkaita vain neljä. Jatkuvasti puhutaan, että vanhusten hoitajia ja hoitopaikkoja on liian vähän, ja samaan aikaan Kanta-Hämeen ikäihmisten perhehoitajat kärsivät asukaskadosta, hän ihmettelee.

Hän pohtii myös, eikö kunnissa ole riittävästi tietoa ikäihmisille suunnatusta perhehoidosta.

– Perhehoitopaikat saavat asiakkaansa kuntien palveluohjauksen kautta. Käsittääkseni Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla on vajausta perhehoidon asukkaissa, sen sijaan esimerkiksi Eurajoella ja Satakunnassa kysyntä ja tarjonta kohtaavat, hän kertoo.

Sote-uudistus huolettaa

Myös tuleva sote-uudistus huolettaa, sillä ikäihmisten perhehoidon asemasta uudistuksessa ei ole vielä tihkunut tietoa.

– Perhehoito on hoitomuodoista halvin ja tarjoaa monipuolista hoivaa ja huolenpitoa, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Katri Kranni (vas.) ja Eeva Liisa Leppäniemi pitävät yhteistä lukuhetkeä, jossa käydään läpi päivänpollttavat uutiset. Kuva: ESKO TUOVINEN

Katri Kranni (vas.) ja Eeva Liisa Leppäniemi pitävät yhteistä lukuhetkeä, jossa käydään läpi päivänpolttavat uutiset. Kuva: Esko Tuovinen

Perhehoitoa on mahdollista antaa myös vanhusten koteihin. Sitä Kranni ei kuitenkaan pidä ensisijaisena vaihtoehtona:

– Meidän näkökulmastamme ei ole järkeä mennä yhden ihmisen tykö, kun kotona on neljä hoidettavaa. Kuitenkin yksinäisyys on usein yhteinen nimittäjä ja ryhmässä oleminen tuo elämään mielekkyyttä.

Ihmisläheisyys keskeistä

Ympärivuorokautinen perhehoito vaatii hoitajilta sitoutumista sekä myös taloudellisia panostuksia, muun muassa apuvälineisiin. Hoitopaikkana on perhehoitajien oma koti.

– Hoito on aina yksilöllistä ja ihmisläheistä. Asukkaista on vastuu vuorokauden ympäri ja siksi heistä, laajennetun perhekäsitteen mukaan, tulee kuin omaisia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kodin lemmikit ovat yhtä lailla perhehoidossa mukana. Kuva: Esko Tuovinen

Kodin lemmikit ovat yhtä lailla hommassa mukana. Kuva: Esko Tuovinen

Vilman Perhehoidossa on ollut vuosien varrella pitkäaikaisiakin asukkaita.

Tänä vuonna kodissa on saateltu viimeiseen lepoon kaksi pitkäaikaista, hyvin läheiseksi tullutta asukasta.

– Vanhusten toivetta kuolla kotona kuunneltiin ja kunnioitettiin.

Krannin suunnitelmissa on kehittää toimintaa muun muassa kuntouttavien jaksojen suuntaan.

– Perhehoito voi myös päivätoimintana olla hyvä ratkaisu.

Perhehoidon tilanne vaihtelee

Ikäihmisten perhehoidon asiantuntija Raija Leinonen Perhehoitoliitto ry:stä kertoo, että kukin kunta tai kuntayhtymä päättää itse, onko perhehoito heillä ikäihmisten palveluvalikossa.

– Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa ikäihmisten perhehoitoa ei järjestetä, mutta Vantaalla kyllä.

Hänen mukaansa ikäihmisten perhehoidon tilanne vaihtelee alueittain, ja myös se vaihtelee, minkälaista perhehoitoa on tarjolla. Kysynnän ja tarjonnan tulee kohdata.

– Esimerkiksi Satakunnan alueella pitkäaikaista perhehoitoa on enemmän, Etelä-Karjalan Eksotessa pääpaino on lyhytaikaisella ja kiertävällä perhehoidolla.

Tietoisuutta palvelusta lisättävä

Perhehoitoliiton mukaan perhehoito sopii ikäihmisille, joilla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta jotka eivät vielä tarvitse palveluasumista tai laitoshoitoa.

– Lyhytaikainen perhehoito on hyvä ja pidetty tukimuoto omaishoitajille.

Suomessa oli THL:n tilastojen mukaan vuoden 2021 lopussa perhehoidossa 1 936 ikäihmistä, mikä on noin 300 enemmän kuin vuoden 2020 lopussa.

Perhehoitoon haetaan kunnan palveluohjauksen kautta.

– Yleinen tietoisuus perhehoidosta on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana, mutta paljon on työtä vielä tehtävänä.

Toini Saarinen on yksi Vilman Perhehoidon asukkaista. Kuva: Esko Tuovinen

Toini Saarinen on yksi Vilman Perhehoidon asukkaista. Kuva: Esko Tuovinen

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset