fbpx
Kaupunkiuutiset

Peurojen harvennus alkaa käydä paikoin työstä

Etelä-Hämeessä kaatui joulukuun loppuun päättyneellä jahtikaudella hirviä kaikkiaan 1882 yksilöä kun edellisellä jahtikaudella kaatui 1409 hirveä. Määrässä on kasvua, lähelläkään se ei ole silti suurimpia kaatomääriä: enimmillään kaatomäärä on muutaman kerran ylittänyt 3000 yksilön rajan.

– Lupien käyttöaste oli keskimäärin riistanhoitoyhdistyksissä 93 prosenttia. Alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen toteutuminen voidaan arvioida myöhemmin talvella. Tavoitteena on ollut pitää talvikanta 2,5–3 hirvessä tuhatta hehtaaria kohden. Jokaisen makuasia on, onko määrä vähän, sopiva vai liikaa, Suomen Riistakeskus Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala sanoo.

Kanta on pysytellyt jonkin verran tavoitteen yläpuolella viime vuosina. Lupamäärän reilulla nostolla kantaa haluttiin nykyistä alemmaksi, vaikkei se historian valossa olekaan korkeimmillaan, muttei toisaalta alimmillaankaan.

– Luonnonvarakeskus tekee kannanarvion maaliskuussa. Kannanarvio kertoo miten metsästyksessä on onnistuttu.

Etelä-Hämeen peurakanta on hyvin jakautunut. Moottoritien länsipuolella kanta on tihein, itäpuolella kanta on heikompi mutta kuitenkin vähitellen vahvistumassa. Peurajahti päättyy tammikuun lopussa.

– Lupia oli tälle kaudelle 6000 kun edelliselle kaudelle niitä oli runsaat 4000. Etenkin tiheimmän kannan alueilla täytyisi ottaa nyt loppukiri. Varsinkin tiheimmän kannan alueella toimialueen länsiosassa pitäisi peuroja saada vähennetyksi merkittävästi ja painottaa pyyntiä vielä enemmän aikuisiin naaraisiin.

Kuluneena syksynä metsästystä haittasi pimeys ja lumettomuus, mikä vuoksi kyttäysmetsästys on ollut hankalaa.

– Varsinkin marras-joulukuussa on niin pimeää että ilman lunta pimeys haittaa pyyntiä hyvin nopeasti iltapäivästä. Metsästäjän isompi työ alkaa vasta kaadon jälkeen, kun hän rahtaa ruhon pois maastosta ja nylkee sen ja käsittelee lihan. Lupia on sen verran paljon, että tiuhimmilla kannanalueilla peurametsästys käy jo työstä.

– Metsästys on käytännössä ylivoimaisesti paras keino vähentää kantoja ja vahinkoja. Esimerkiksi ilveksen ja suden vaikutus kantaan on tiheän kannan alueilla ollut kokonaisuutena sellainen, ettei se ole kannan kasvua näiltä osin estänyt. Harvan peurakannan alueella vaikutukset ovat tietenkin hiukan toisenlaisia.

Rengon kahdeksan suden lauma on vuodessa kutistunut ilmeisesti kolmeen yksilöön. Kaksi ammuttiin poikkeusluvalla ja muutama eläin kaiketi vaeltanut muualle.

– Susireviiri on toki edelleen olemassa, mutta sen yksilömäärän vähennyttyä ei sorkkaeläimiin kohdistu niin suurta saalistusvaikutusta kuin aiemmin. Peurakanta on niin runsas että se näyttää tällä hetkellä kestävän suden ja muidenkin suurpetojen aiheuttaman poistuman.

Forssa-Tammelan riistanhoitoyhdistyksessä peuroista oli tammikuun alussa saatu kaadettua vasta vajaa puolet noin 45 prosenttia Kaatolupia yhdellä maan tiheimmistä peura-alueista on tällä kaudella 750.

– Tilanne on kieltämättä heikko. Tuskin prosentti kuitenkaan nousee kuin 60–65:een enää tammikuun aikana, yhdistyksen toiminnanohjaaja Antti Mäkilä sanoo.

Heikkoon tulokseen syynä ovat ennen kaikkea syksyn lumettomuus ja pimeys.

– Kyttäysmetsästys oli niissä oloissa vaikeaa. Lisäksi peurat ovat käyneet appeella puimattomilla pelloilla ja ruokintapaikat ovat jääneet tavallista autiommiksi. Meillä oli jo viime vuonna viikoittain useita hirvieläinkolareita ja tuskin ne tänä vuonna ainakaan vähentyvät. Nyt tilanne näyttää pahalta, jos kaatoprosentti jää näin alhaiseksi, Mäkilä tuumaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset