Kaupunkiuutiset

Kanta-Hämeen pinnarallissa bongattiin 59 lajia - Kanalintukato huolestuttaa, vesi- ja petolintujen määrä ilahdutti

Sinisorsa on varma pinna rallissa. Kuva: Juhani Karvonen
Sinisorsa on varma pinna rallissa. Kuva: Juhani Karvonen

Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen loppiaisen pinnallissa havaittiin kaikkiaan 59 lajia 11 joukkueen ja 31 osallistujan voimin. Suurharvinaisuuksia ei joukkueiden kiikareihin osunut, mutta sulissa vesissä viihtyi muutamia lajeja, joita ei maakunnassa yleensä tammikuussa havaita.

– Vesilinnuista talviaikaisia harvinaisuuksia olivat Vanajanselältä havaitut härkälintu, silkkiuikku ja telkkä. Isokoskeloita oli runsaasti avoimilla vesillä ja tavejakin talvehtii useita yksilöitä, sanoo Markku Hyvärinen Kanta-Hämeen Lintutieteellisestä yhdistyksestä.

Punatulkku on rallin varmimpia lajeja. Kuva: Juhani Karvonen
Punatulkku on rallin varmimpia lajeja. Kuva: Juhani Karvonen

Tikat viihtyvät Aulangolla

Janakkalan Kernaalanjärvellä oli laulujoutsenia. Hattulan Lepaalta paljastui hiiripöllö. Yksi joukkue havaitsi myös varpuspöllön

– Petolintuja havaittiin runsaasti. Oma joukkueeni havaitsi kuusi merikotkaa ja yksi joukkue bongasi myös maakotkan. Janakkalassa Viralan ja Hakoisten pelloilla oli piekanoja ja hiirihaukkoja, luultavimmin 5–10 yksilöä. Rallin ulkopuolelta on havainto myös tuulihaukasta. Myös varpushaukka ja kanahaukka havaittiin rallissa.

– Aulanko osoittautui hyväksi tikkapaikaksi, sillä siellä viihtyvät harvinaiset valkoselkä- ja pohjantikka, samoin kuin tavallisemmat harmaapää- ja pikkutikka sekä palokärki.

Kanalinnut vähissä

Runsas pihlajanmarjasato on suurelta osin syöty. Räkättirastaita on paikoin suuriakin parvia, mutta esimerkiksi tilhet ovat isolta osin jo kaikonneet.

– Jokainen joukkue ilmeisesti tilhiä näki, mutta määrät ovat joulukuusta vähentyneet.

Kanalintuja on erittäin vähän. Vain yksi joukkue näki yhden teeren ja pyitä nähtiin kaksi. Yhtäkään metsoa ei tullut vastaan.

– Metso on tällä hetkellä jopa yleisempi kuin teeri. Metsohavaintojen puute selittyy osin sillä, että joukkueet eivät liikkuneet metsoille tyypillisillä reviireillä.

Metsien pirstoutumisella vaikutusta

Hömö- ja töyhtötiaisen vähäiset määrät näkyivät rallissa.

– Töyhtötiaista eivät kaikki joukkueet edes saaneet listalleen. Myös pyrstötiaiset olivat vähissä.

Yksi syy hömö- ja töyhtötiaisten pitkään jatkuneeseen alamäkeen on metsien pirstoutuminen. Kumpikin laji suosii laajahkoja metsiä.

– Vihervarpunen ja urpiainen näyttävät tänä talvena olevan melko runsaslukuisia, myös muutamia peippoja ja järripeippoja viihtyy ruokinnoilla.

Töyhtötiainen on kärsinyt metsien pirstoutumisesta. Kuva: Juhani Karvonen
Töyhtötiainen on kärsinyt metsien pirstoutumisesta. Kuva: Juhani Karvonen

 

Pikkuvarpunen on monin paikoin syrjäyttänyt varpusen. Kuva: Juhani Karvonen
Pikkuvarpunen on monin paikoin syrjäyttänyt varpusen. Kuva: Juhani Karvonen

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

8.7.2020

Päivän Hämeen Sanomat

11.7.2020

Fingerpori

comic