Kaupunkiuutiset

Positiivisuus antaa rohkeutta

Intohimo elämään pitää mielen virkeänä ja fyysisetkin vaivat ainakin siedettävinä. Hämeenlinnalaiset Heikki (76) ja Anna-Liisa Jarkko (78) ovat eläneet värikkään elämän eri puolilla maailmaa. Heikki on selvinnyt avosydänleikkauksesta, eikä positiivinen elämänasenne ole kummallakaan laantunut. Päinvastoin.

– Elämässä pitää olla intohimoa ja iloa. Intohimo on tervettä mielenkiintoa elämää kohtaan. Jotkut varmaan pitävät meitä Heikin kanssa hulluina, kun mieliaiheitamme on esimerkiksi TTIP-sopimus eli transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus. Olemme kiinnostuneet yleisesti kaikesta, mikä pitää mielen virkeänä, Anna-Liisa sanoo.

– Emme ole kenestäkään riippuvaisia, eikä meillä ole tulostavoitteita. Emme ole koskaan keränneet rahapottia vanhuutta varten. Eikös Irwinkin joskus laulanut, että raha on käyttöä varten. Elämällä on aina jotakin annettavaa ja jokaisesta päivästä voi olla kiitollinen ja iloinen, Heikki jatkaa.

Iloisuus on Anna-Liisalle jossain määrin syntymälahja. Toisaalta ilon oppiminen on myös oma tietoinen päätös.

– Olen tätä taustaa vasten tehnyt tietoisen päätöksen, että minulla on aihetta vain iloon. Valittelun näen suureksi itsekkyydeksi. Joillakin ihmsillä kaikki on ulkoisesti hyvin, mutta he ovat murheen murtamia pikkuseikkojen takia. Murehtimalla kannan sisälläni turhia taakkoja.

PARISKUNTA on asunut Heikin työn takia neljässä maassa Afrikassa: Nigeriassa, Libyassa, Keniassa ja Tansaniassa sekä Siperiassa Venäjällä. Afrikka opetti, että tässä ja nyt on elettävä täysillä. Afrikkaisella ei ole varmistettuja taustoja tai kauaskantoisia tulevaisuudensuunnitelmia, mutta he olivat aina iloisia.

Afrikassa Jarkot oppivat paljon ilosta ja lähimmäisen rakkaudesta.

– Varsinaisesti sosiaalinen omatuntoni heräsi Keniassa vuonna 1985. Sain tutustua ruotsalaisen ystäväni kautta Kenian karuun arkeen. Yhdessä suomalaisten ystäviemme kanssa aloitimme ns. ystävärengaskummitoiminnan vuonna 1986, Anna-Liisa sanoo. Vuonna 1996 syntyi Nakurun lapset ry.

JARKOT OVAT monta kertaa elämässään hypänneet tuntemattomaan.

– Tuntematonta ei tarvitse pelätä, sen voi ottaa elämää rikastuttavana kokemuksena. Odotusten ei pitäisi olla liian suuret ja omalta mukavuusalueelta tulisi uskaltaa hypätä ulos. Näistä elämänkokemuksista syntyy sitä vireyttä, joka elämässä kantaa.

Huoli ja pelko saavat ihmisen voimaan huonosti.

– Moni pelkää sairautta, kuolemaa ja sitä, mitä muut heistä sanovat. Kaikkien on joskus kuoltava ja sairauksiin ei voi varautua. Jos ihmiset juoruilevat meistä jotakin, niin mitä sitten. Meillä ei ole statusta, olemme vain ihmisiä muiden joukossa, Heikki sanoo.

Heikille arki sai käänteen, kun hän joutui 70-vuotiaana avosydänleikkaukseen.

– Olin kiertänyt maailmaa tietämättä, että sydämeni aortan läpästä puuttui yksi läpän osa eli purje. Leikkaus onnistui ja elämä jatkuu mielenkiintoisena.

PUOLITOISTA vuotta Jarkot ostivat pienen mökin. Vasta kaupan jälkeen selvisi, että takapihalla kasvoi 70 hedelmäpuuta ja viinirypäleitä.

– Meidän on nyt opeteltava viininleikkuukin, Heikki naurahtaa.

Heikin tavoitteena on saattaa loppuun Projektimiehen käsikirja, jossa hän kertoo eri ulkomaan projektien kokemuksiaan muun muassa Siperiasta.

– Opetin mm. nuoria projektimiehiä käynnistämään autot yli 40 asteen pakkasessa pitämällä hiillosta katkaistussa tynnyrissä auton moottorin alla.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset