Kaupunkiuutiset

Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea

Maaherra Otto Rehbinder rakennutti Pyövelinmäkenä tunnetulle kivikkoiselle kukkulalle englantilaistyyppisen maisemapuiston. Paikan vanha nimitys on monilla kaupunkilaisilla tiedossa, mutta sen tausta on hämärän peitossa. Linnan läheisyys herättää helposti ajatuksen, että kukkulaa olisi käytetty joskus mestauspaikkana. Hämeenlinnan Kaupunginmuseosta kerrottiin, ettei paikallisista pyöveleistä ole heidän toimestaan tehty perusteellista arkistotutkimusta, mutta K.O. Lindeqvistin Hämeenlinnan Kaupungin historian kakkososan sivuilta 145-146 löytyy tiedon hippusia.

Teoksen mukaan pyöveli ei asunut kaupungissa, vaan hänellä oli kruunulta saatu tupa Pyövelinniemessä, eli sillä kohdalla, missä puistossa on vanha laivasilta. Vuonna 1908 silloinen pyöveli Pietari Gallie haikeasti valittaa, että tupa on pahasti ränsistynyt ja maaherra määrää laitettavaksi uuden. Remonttihomma annetaan kaupunkilaisille, mutta nämä eivät ole halveksitun ja pelätyn ammattimiehen auttamisesta kovin kiinnostuneita ja tupa jää keskeneräiseksi. Pyövelin sanottiin kulkeneen kylmän talven ”kokonaan turvatonna, tietämättä mihin päänsä kallistaisi”. Kirjassa mainitaan myös Matti Henrikinpoika, jota luonnehditaan kelvottomaksi mestaajaksi.

Todelliseksi tiedonlaariksi paljastuu kuitenkin Muhoksella asuva historian harrastaja Mikko Moilanen, joka on monta vuotta kerännyt tietoja suomalaisista mestauspaikoista ja pyöveleistä.

– Olen törmännyt Pyövelinmäen eli Bödelsbacken nimeen tehdessäni valtakunnallista kartoitusta. Vuodelta 1792 on Ojoisten kartanoon liittyvä merkintä, jonka mukaan läheisellä metsämäellä olisi ollut hirsipuu, johon on joku löysäläinen hirtetty.

– Tuntuu kuitenkin aika todennäköiseltä, että puiston vanha nimitys on tullut siitä, että pyöveli on siellä asunut. Pietari Gallie onkin minulle tuttu mies, samoin kuin Matti Heikinpoika, jonka huonosta ammattitaidosta on liikkunut paljon tarinoita.

Uudenmaan ja Hämeen läänin pyöveleiden virkaa on hoitanut kaikkiaan 13 miestä. Heistä kuusi on asunut Moilasen keräämien tietojen mukaan Hämeenlinnassa. Reko Jaakonpoika oli virassa ainakin 1660-luvulla, Matti Heikinpoika heilutteli kirvestä 1680-luvulta 1700-luvun alkuun ja Petter Gallie toimi mestaajana 1706-1712. Seuraavana 70 vuotena pyövelit asustelivat muualla, kunnes Jakob Tomtström hoiti virkaa 1780- ja 1790-luvuilla, Matti Åkerberg vuosina 1799-1805 ja Tuomas Pertunpoika Tammelin vuosina 1812-1825.

– Aineistoa on aivan valtavasti, enkä ole kaikkea kahlannut, mutta tiedossani on ainakin kaksi varmaa mestaustapausta Hämeenlinnasta, Moilanen kertoo.

– Vuonna 1752 mestattiin 20-vuotias Bengt Lindgren nukkuvansa sotilastoverinsa murhasta ja ja vuonna 1797 piika Margareta Loviisa Juhanintytär lapsenmurhasta.

Moilanen on kerännyt aineistoa Peter Galliesta, jonka elämästä tiedetään kohtuullisen paljon. Petter Andesson Galle (Gallie, Gallin, Galgie) tuli Suomeen Ruotsin puolelta, jossa hänellä oli aiempaa kokemusta ainakin Västerbottenin pyövelinä jo vuodesta 1687 alkaen. Hämeenlinnan seurakunnan syntyneiden luettelosta löytyy merkintä vuodelta 1712: ”syyskuun 14. päivänä saavat aviottoman lapsen pyöveli Pehr Galgie ja Maria Johanintytär; lapsi kastetaan nimelle Jacob.” Kyse on mitä ilmeisimmin samasta miehestä.

– Hämeenlinnalaiset pyövelit matkustivat pitkiäkin matkoja mestaamaan ja reissu saattoi kestää kuukausia, Moilanen sanoo.

– Pietari Gallie teki ainakin kymmenkunta mestausta, joista löytyy merkintöjä läänintileistä. Matkalaskuihin on usein merkitty lähtöpaikaksi Hämeenlinna.

Suomessa Gallie harjoitti ammattiaan ensin Pohjanmaalla, jossa hän sai Brusi Paavonpoika Kanasen kaulankatkaisusta 3 taalaria ja matkakuluiksi 2 taalaria 26 äyriä vuonna 1703. Hämeenlinna mainitaan lähtöpaikkana ensimmäisen kerran tositteessa, jonka mukaan Galle kävi vuonna 1706 mestaamassa eläimeensekaantuja Carl Johaninpojan ja polttamassa eläimen Båsa-nimisellä paikkakunnalla elokuussa 1706. Galle kävi useita kertoja teloittamassa rikollisia Helsingissä ja tositteita on myös Kosken pitäjästä, Ylä-Hollolasta, Lopelta ja Hyvinkäältä. Viimeinen dokumentti kertoo, kuinka Petter Gall on vuonna 1708 mestannut kaksi rikoksentekijää – kaksikertaisesta huoruudesta tuomitut Jöran Markuksenpojan ja Maria Bertilintyttären Sääksjärven kylästä.

Ruotsin vallan aikaan mestausvälineenä oli lähes aina kirves.

– Jos kyseessä oli harkittu murha, katkaistiin syytetyltä ensin oikea käsi ja sitten kaula. Sen jälkeen kolme ruuminosaa asetettiin teilinpuuhun näytille, Moilanen kuvailee.

– Henkirikoksesta tuomittujen naisten ruumiit kuitenkin poltettiin heti mestauksen jälkeen, samoin kuin eläimiin sekaantuneiden miesten. Varkaat hirtettiin. Hyvin harvakseltaan tehtiin myös miekkamestauksia, mutta ne oli varattu varakkaille säätyläisille, joilla oli tästä ylellisyydestä varaa maksaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset