Kaupunkiuutiset

"Rataa ei tarvitse rullata kasaan"

– Ei sitä rullalle tarvitse laittaa, vaikka joskus olen niin kärjistänyt. Toimitaan Hämeenlinnan kaupungin 1990-luvulla linjaamalla tavalla, eli vähennetään melupäiviä. Se riittää, Ahveniston moottoriradan vastustajaksi numero yksi profiloitunut Paul Betcke sanoo. Betcke on nykyisin Ahveniston ystävien varapuheenjohtaja ja asuu Hämeenlinnassa.

Kaikkein eniten häntä ja radan ympäristöluvasta valittaneita hiertää se, että ”asiantuntijalausuntoja ei oteta huomioon ja kaupungin virkamiehet suhtautuvat moottoriradan toiminnan laajentamista kritisoiviin vähätellen”.

Lupa on parhaillaan Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä siitä tehtyjen valitusten vuoksi. Ahveniston ystävät on yksi valittajista. Yhdistys on jo osaltaan linjannut, että prosessi jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos heidän esittämiään perusteluita ei oteta huomioon.

– Hämeenlinnan kaupunki ei ole koskaan tehnyt ympäristövaikutusten arviointia, mikä on aivan ehdotonta tällaisen toiminnan yhteydessä. YVA-menettely olisi ollut paikallaan viimeistään vuoden 2003 ympäristölupaa valmisteltaessa, mutta kaupungin ympäristöasioista päättävät laiminlöivät velvollisuutensa. Se, että meluhaittoja käsiteltäessä ei oteta maan johtavien asiantuntijoiden lausuntoja todesta, on myös tuomittavaa, Betcke sanoo.

Kun asioita halutaan tahallisesti kärjistää, niin suomalaisessa keskusteluilmapiirissä se onnistuu ilman suurempia ponnistuksia..

Juuri näin on käynyt Ahveniston moottoriradan lupaehtojen sekä toiminnan jatkuvuuden kanssa. Hämeenlinnan kaupunki ja ratayrittäjä hakevat Ahvenistolle koko ajan uusia toimintoja. Moottoriradan lupaehdot kiistanalaiseksi asettaneet luonnonsuojelujärjestöt ja Ahveniston ystävät julistetaan puolestaan ”riidankylväjiksi” ja ”kiusantekijöiksi”.

– Myös media syyllistyy tähän tarkoitushakuisilla lähestymiskulmillaan, Paul Betcke väittää.

Heti perään Betcke kärjistää omalta osaltaan:

– ”Ympäristörikosta” ei tee se lailliseksi, että toiminta on vakiintunutta, Betcke viittaa moottoriradan jo puolivuosisataiseen historiaan.

Muuttuneet

linjaukset

Moottoriradan nykyistä toimintaa vastustavat ihmettelevät osaltaan sitä, että kaupunki on kaavoittanut radan läheisyyteen lisää asutusta, ja samaan aika radan toiminta laajenee. Kritiikki suuntautuu osin Ely-keskuksen suuntaan, koska valittajien mielestä Ely-keskus ei ole hoitanut valvontavastuutaan asiallisesti. Se ei ole puuttunut moottoriradan meluhaittoihin.

– Sille on tärkeämpää olla hyvissä väleissä kaupungin kanssa, kuten eräs sen virkailijoista taannoin asian ilmaisi, Betcke sanoo.

Paul Betcken mielestä kaupungin matkan varrella muuttunut periaatelinja moottoriradan toiminnan kehittämisestä on korvapuusti kaupunkilaisten suuntaan. Hän viittaa erityisesti siihen, että 1990-luvulla melua haluttiin Ahvenistolla vähentää ja samalla kaavoitettiin radan lähiympäristöön uusia asuntoalueita.

– Tämä on kaupungilta vastuutonta toimintaa näille asuntoalueille muuttaneiden ihmisten näkökulmasta.

Ratayrittäjä pyörittää toimintaa lupaehtojen mukaisesti myös muulloin kuin kilpailuviikonloppuina. Tätä laajenemista moottoriradan vastustajat eivät hyväksy.

– Olisimme tyytyväisiä, jos moottorirata toimisi niin kuin Hämeenlinnan kaupunki linjasi 1990-luvulla, melua tuottava toiminta vähenee ja kisoja järjestetään ainoastaan muutamana viikonvaihteena. Nyt mennään aivan päinvastaiseen suuntaan, kun melua tuottava toiminta koko ajan lisääntyy ja hiljaisia päiviä ei kesäaikana juuri olekaan, Paul Betcke perustelee valitusprosessia moottoriradan lupaehdoista.

– Olisi hyväksyttävää, jos Ahvenistolla järjestettäisiin touko-lokakuun aikana muutamat kilpailut. Meidän mielestä tilanne käy kestämättömäksi, kun melua tuottavaa toiminta kasvaa koko ajan.

Paul Betcke haluaa painottaa sitä, ettei kritiikki kohdistu lainkaan nykyiseen ratayrittäjään, vaan lupaehtoihin.

– Entisenä yrittäjä ymmärrän yrittäjän paineet hänen toimintansa kannalta. Ahveniston moottoriradan toiminnan kehittäminen sellaiseen suuntaan, ettei se aiheuta melua, on aivan perusteltua. Niin pitääkin tehdä.

Ahveniston alueen toimintoja kehitetään tulevaisuudessa muutenkin erilaisten aktiviteettien lisäämiksi, kun kaupunki etsii parhaillaan yhteistyökumppania Ahveniston puistoalueelle. Suunnitteilla on muun muassa luontoon perustuva seikkailupuisto.

Melumittaukset

ympärivuotiseksi

Moottoriradan toiminnan vastustus perustuu meluhaittaan sekä alueen maaperän ja pohjavesialueen ympäristöriskeihin.

– Varikkoalueen asvalttipäällysteen halkeamien aiheuttaman maaperän saastumisriskin seurauksia ei ole tutkittu lainkaan. Halkeamia on osin pietty, mutta itse pinnoitetta ei ole korjattu. On vaara, että myrkyllisiä nesteitä on vuosikymmenten mittaan valunut maaperään, Betcke kritisoi radan kunnon seurantaa. Hänen mielestä varikkoalueen maaperän saastuneisuus tulee kaupungin itsensä tai Ely-keskuksen ehdottomasti selvittää.

– Nyt väitetään, että asvalttipinnoite on rakenteeltaan todella hyvä. Miksi se sitten halkeilee, Betcke kysyy omasta näkökulmastaan.

Meluhaitta on kaikkein eniten ollut keskustelunaiheena. Ratayrittäjä on omilla toimillaan, muun muassa alentamalla osittain melun ylärajoja, pyrkinyt vaikuttamaan melun määrään. Myös meluaitojen rakentamisella yrittäjä haluaa vaikuttaa ympäristöön leviävän melun vaikuttavuuteen.

– Meluaidoilla ei ongelmaa välttämättä ratkaista, siitä ovat todisteena kahden asiantuntijan lausunnot. Yrittäjälle meluaitojen rakentaminen voi olla jopa taloudellinen virheinvestointi.

Paul Betcke sanoo, ettei tähän saakka käytetyillä mittausmenetelmillä ole kattavasti selvitetty ympäristöön hajoavan melun määrää ja häiritsevyyttä. Hän sanoo asiantuntijoihin vedoten, että melun kulkeutumiseen vaikuttavat maaston peitteisyyden lisäksi hyvin monet tekijät – lämpötilamuutokset, tuulet, ilman kosteus jne.

– Hetkelliset ympäristöolosuhteiden muutokset voivat aiheuttaa jopa kymmenien desibelien vaihtelua melun leviämiseen jo 10 metrin etäisyydellä melulähteestä, Betcke toteaa VTT:n tutkija Panu Maijalan lausuntoon viitaten.

– Melun leviämistä ei voida selvittää pelkästään laskennallisesti eikä yksittäisillä mittauksilla. Melumonitorointi radalla ja siihen perustuva laskentamalli ei anna oikeaa kuvaa melun leviämisestä ja häiritsevyydestä. Paljon käytetty ns. pohjoismainen melumalli pätee ainoastaan 200 metrin etäisyydelle. Niinpä melumittaukset tulee tehdä nimenomaan häiriintyvissä kohteissa ja pitkällä aikavälillä. Mittausjakson pitää olla vähintään vuoden mittainen, ennen kuin olosuhteiden vaihtelu tulee otetuksi huomioon, Maijala toteaa lausunnossaan.

– Uusin tekniikka pystyy erittelemään esimerkiksi moottoriradan ja moottoritien tuottaman melun erikseen. Vasta tällaisten mittausten jälkeen tiedämme ratamelun haitat ympäristössä, Paul Betcke puolestaan sanoo.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

21.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

22.10.2020