fbpx
Kaupunkiuutiset

"Rättisitikan" omistaja ei jää koskaan yksin ­– Hämeenlinnan kerho juhlii 50 vuottaan

Katua pitkin lähestyvän auton äänessä putputtaa historia. Vuoden 1968 Citroen Dyane on renkolaisen Kai Lampisen ensimmäinen “rättisitikka”.

– Ostin sen vuonna 1980. Yksi kaverini kuului rättäriporukoihin ja kävin heidän kanssaan pelaamassa erilaisia pallopelejä. Lopulta hän myi auton minulle melkein väkisin ja siitä se lähti, Lampinen muistelee.

Sitikoita on sittemmin karttunut lisää, ja tällä hetkellä Lampisella on niitä kuusi. Lisäksi hänellä on kymmenkunta muuta Citroen-merkkistä ajopeliä.

– Niitä vaan tuppaa kerääntymään, kun jotkut ihmiset haluavat luopua harrastuksesta. Ei tarvitse kuin uhata autoa romunkeräyksellä, niin minähän lähden hakemaan.

Rumakin on kaunista

Citroen 2CV on rättisitikan perinteisin malli, jossa ajovalot ovat erillisinä lokasuojan päällä. Valmistaja kaavaili Citroen Dyanesta sille korvaajaa, mutta uuden mallin suosio ei siihen yltänyt.

– Rättärin määritelmä täyttyy, kun autossa on tietynlainen alustarakenne, jousitus ja kaksisylinterinen moottori. Camionettit eli “autopeltisitikatkin” kelpaavat, koska ne ovat niin rumia, Lampinen tuumaa.

Suomen 2CV-Kilta ry:ssä on jäseniä yli tuhat ja heillä rättäreitä ainakin kaksituhatta.

– Citroen 2CV:n omistajan ei tarvitse harrastaa yksin. Tukea saa muilta riippumatta siitä, tekeekö tallissa korjauksia omin päin itsekseen, vai lähteekö vain nauttimaan ajeluista ja tapaamaan muita .

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hämeenlinnalaisia Citroen 2CV -kaunokaisia Rengossa vappuajelulla. Kuva: Kai Lampinen

Hämeenlinnalaisia Citroen 2CV -kaunokaisia Rengossa vappuajelulla. Kuva: Kai Lampinen

Harrastajille on kokoontumisajoja kesäisin ympäri Suomea lähes jokaisena viikonloppuna.

Kahden vuoden välein koko maailman rättärikansa kokoontuu jossain päin Eurooppaa.

–Sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteishenki on tämän harrastuksen suola. Tästä hommasta on kilpailuhenki kaukana, puhumattakaan siitä, että joku arvostelisi toisen autoa tai tapaa harrastaa.

Lampisen mukaan rättisitikan hankkiminen on helppoa, mutta kallista.

– Ne ovat klassikkoautoja ja maksavat paljon, jos ovat kunnossa, ja halpojen kunnostamiseen taas uppoaa paljon rahaa. Joskus netissä myydään kalliilla hinnalla myös todellisia pommeja. Uuden harrastajan kannattaa aina ottaa ostosmatkalle joku konkari mukaan, hän neuvoo.

Kahvit Kankaistenjärvellä

Rättäriharrastajien Hämeenlinnan kerho täytti tänä keväänä 50 vuotta. Porukka juhlistaa merkkipäivää kokoontumalla ensi viikon lauantaina Joutsituvalle Kankaistenjärven eteläpäähän ja tarjoamalla kahvit kaikille harrastuksesta kiinnostuneille.

– Paikalle toivomme runsaasti nykyisiä harrastajia rättäreineen ja kutsumme paikalle myös aiemmin harrastaneita , Lampinen sanoo.

– Mieluusti katselisimme vanhojen harrastajien valokuvia aikojan takaa. Mitä vanhempia , sitä kiintoisampia ne ovat.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset