Kaupunkiuutiset Renko

Renkolainen Antti Aaltonen kerää maamoottoreita – Katso videolta, millainen vempele oikein on kysymyksessä

Pihapiiristä löytyy moottori poikineen ja myös tervan polttaminen on tuttua puuhaa. Kolmikymppinen keräilijä sai kipinän perinteisin juttuihin jo nuorena vaarin jalanjäljissä.
Maamoottorit olivat ennen yleisiä, kunnes traktori syrjäytti ne. "Monesti laite oli koko kylän yhteinen ja sen ympärille oli perustettu osuuskunta", Antti Aaltonen kertoo. Kuva: Heli Karttunen
Maamoottorit olivat ennen yleisiä, kunnes traktori syrjäytti ne. "Monesti laite oli koko kylän yhteinen ja sen ympärille oli perustettu osuuskunta", Antti Aaltonen kertoo. Kuvat: Heli Karttunen

Vanhojen, painavien maamoottoreiden keräily ei ensikuulemalta vaikuta kolmikymppisen harrastukselta.

Renkolaisen Antti Aaltosen pihapiiristä näitä kookkaita rautamöhkäleitä löytyy kuitenkin peräti kuusi kappaletta.

– Nämä jutut ovat lähtöisin vaarin kautta. Hän oli Karjalan evakko, ja elänyt aikakuden, jolloin maamoottoreilla tehtiin töitä. Kun olin nuori, hän opasti ja kierrätti minua kone- ja perinnepäivillä, ja sieltä on varmaan jäänyt jotain alitajuntaan, Sastamalasta kotoisin oleva Aaltonen kertoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Koneita läheltä ja vähän kauempaankin

Rengossa Aaltonen asuu nyt kolmatta vuotta. Nykyisen tilan Loistilantieltä hän hankki vaimonsa kanssa pari vuotta sitten.

– Kipinä keräilyyn oli olemassa, ja vihjaisin vaimolle asiasta. Mietin, että nyt kun on tilat, ei tätä enää tarvitse myssytellä.

Ensimmäinen kone osui silmiin Tori.fi -sivustolla. Laite oli myytävänä Virroilla.

– Kuljetus on ongelma, sillä nämä painavat useamman sata kiloa. Aikaisemmin oli aina soviteltava traktori paikalle nostamaan kyytiin, mutta nykyisin minulla on kuorma-auto, jolla voi nostaa.

Yhden moottoreista Aaltonen haki Pudasjärveltä asti, loput ovat Kanta-Hämeestä.

Traktori syrjäytti maamoottorit

Maamoottorit edustavat oman aikakautensa tekniikkaa parhaimmillaan.

– Kun miettii, miten yksinkertaisesti asioita on voitu tehdä, se on omalla tapaa kiehtova juttu.

Entisaikaan koneet siirrettiin paikasta toiseen hevosella, mutta osa niistä oli kiinteitä.

– Vanhojen latojen kyljestä saattaa joskus erottaa ”huoneen”. Ne ovat olleet moottorikoppeja, jossa laite on ollut säältä suojassa ja kiinteällä paikalla sijainnut maamoottori on pyörittänyt remmillä seinän aukon kautta esimerkiksi myllyä.

Kun traktori sotien jälkeen 1950-luvulla yleistyi, maamoottoreiden eläköityminen alkoi pikkuhiljaa.

– Nämä ovat historian havinaa nykyään. Traktori tuli ja vei voiton koneellisessa pyörityksessä, sekä korvasi myös hevosen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Moottoreilla pyöritetään erilaisia laitteita, kuten sirkkeliä. Koneista oikealla näkyvä on toimiva ja loput ovat enemmän tai vähemmän työn alla. Kuva: Heli Karttunen
Moottoreilla pyöritetään erilaisia laitteita, kuten sirkkeliä. Koneista oikealla näkyvä on toimiva ja loput ovat enemmän tai vähemmän työn alla.

Koneet kuntoon iltapuhteina

Moottoreiden jalusta on puuta, itse moottori valurautaa, hanat, vivut ja muut osat yleensä messinkiä.

– Näiden arvoa on vaikea määritellä. Harvinaisuus täytyy olla, jos hinta lähtee tuhannesta eurosta, ja sen pitää olla myös kunnossa. Hinta on sopiva, kun sekä myyjä että ostaja ovat tyytyväisiä.

Kuudesta koneesta ainoastaan yksi on toimiva. Parolan Panssariprikaatissa työskentelevä Aaltonen kunnostaa niitä pikkuhiljaa omassa hallissaan vapaa-aikanaan.

– Tavoitteena on saada kaikista moottoreista käyttökuntoisia. Siihen pyrin, että itse korjaan, mutta toki niissä on osa sellaista, mikä pitää teettää.

Tervanpoltto täytyi itse opetella

Myös puuosat ovat vaatineet kunnostusta. Samalla tervan teko on tullut tutuksi.

– Entisaikaan kaikki puuosat oli suojattu tervalla. Tänä päivänä aidon tervan löytäminen on ongelma, joten olen alkanut valmistaa sitä itse.

Aaltonen opiskeli ensin tervantekoa netistä, mutta kävi viime kesänä myös hakemassa oppia Pohjanmaalta Rypölän Torpan isännältä Veli-Matti Rannalta.

– Hän on oikea perinnevelho ja löysimme heti yhteisen sävelen.

Terva syntyy avotulella

Aaltonen valmistaa tervan tynnyrissä. Siinä tervaspuut sullotaan tynnyriin, jonka ympärillä on metallivaippa. Ympärillä pidetään avotulta. Lämmössä terva tihkuu puista ja valuu putkea pitkin talteen otettavaksi.

– Tervahaudassa polttaminen on sen verran pitkä prosessi, että se vaatisi talkooporukan.

Viime kesänä hän poltti tervaa useamman kerran ja sitä valmistui 70 litraa.

– Tänä kesänä tervaa on tehty vain kerran, sillä kuivat säät ovat estäneet tulenteon.

Koneet myös yleisön nähtäville

Tontille on kertynyt jo varsin mittava määrä vanhaa tavaraa, joista osa myös paikallisten lahjoituksena.

– Jos kohdalle sattuu jokin harvinainen tai muuten mielenkiintoinen maamoottori, sellaisen voisin vielä hankkia.

Ajatuksena on viedä koneita myös yleisön nähtäville.

– Olin Riihimäellä Rauta ja Petrooli -tapahtumassa esittelemässä näitä 2019, mutta tarkoitus on jatkaa, jahka koronasta päästään.

Palaute on ollut positiivista.

– Jotkut pitää kylähulluna, kunnes niille selittää mistä on kysymys ja pistää koneen käymään.

Maamoottoreiden historiaa

Suomessa niitä on ollut 1900-luvun alkupuolelta lähtien.

Maamoottoreita on käytetty maatalouden arkitöissä erilaisten laitteiden, kuten sirkkelin, myllyn, puimakoneen, pärehöylän ja kenttäsahan pyörittämiseen.

Varakkailla tiloilla oli usein omat koneet. Kylällä oli monesti yhteinen kone, jonka ympärille oli perustettu maamoottoriosuuskunta.

Traktori syrjäytti maamoottorit yleistyessään Suomessa 1950-luvulla.

Tässä tynnyrissä syntyy tervaa. Kun kunnollista ei kaupoista löytynyt, alkoi Antti Aaltonen valmistaa sitä itse. Kuva: Heli Karttunen
Tässä tynnyrissä syntyy tervaa. Kun kunnollista ei kaupoista löytynyt, alkoi Antti Aaltonen valmistaa sitä itse.

 

Terva valuu tynnyristä putkea pitkin, josta se otetaan talteen.
Tämä kaunokainen odottaa kunnostamista katon alla.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset