fbpx
Kaupunkiuutiset

Ristiriitaisin tuntein aluevaaleihin – Syntyykö ehdokkaille esteellisyyksiä ja miten kuntien lopulta käy?

Seppo Rehunen pohtii kolumnissaan, että moni asia mullistuu, kun vastuu sote-palvelujen tuottamisesta siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille.
Seppo Rehunen Kuva: Raatikuva
Seppo Rehunen. Kirjoittaja on hämeenlinnalainen. Kuva: Raatikuva

Vuosi 2022 alkaa historiallisilla aluevaaleilla. Ennakkoäänestyksessä pääsemme jo kahden viikon kuluttua valitsemaan ne 59 päättäjää, jotka yhdistävät Kanta-Hämeen maakunnan pirstaleiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä palo- ja pelastustoimen uuteen organisaatioon.

Syntyykö esteellisyyksiä?

Ehdokkaiden osalta suhtaudun ristiriitaisin tuntein terveydenhuollon ammattilaisten suureen osuuteen. Pelkään, että aluevaltuustoon tulee alan ammattilaisten yliedustus ja että he pääsevät tekemään itseään koskevia päätöksiä. Syntyykö esteellisyyksiä?

Hyväksyn valtakunnan tason päättäjien olemisen ehdokkaina, koska nyt luodaan uusi hallintotaso johtamaan yli puolta julkisesta hallinnosta. On kokonaisuuden etu, että maaliskuussa aloittaviin valtuustoihin kertyy monipuolinen kirjo osaamista ja kokemusta eduskunnasta ja paikallistasolta.

Yhteinen tahtotila tarpeen

Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan seutukunta saanee yli puolet eli reilut 30 edustajaa 59 hengen aluevaltuustoon. Matemaattisesti Riihimäen seutukunta saa viitisentoista ja Forssan seutukunta vähän toistakymmentä valtuutettua. Muutama pieni kunta jäänee kokonaan ilman edustusta.

Uuden palvelukokonaisuuden kehittäminen edellyttää yhteistä tahtotilaa. Maakuntamme on kooltaan ihanteellinen ja uskon, että Assi-sairaalan, palveluiden yhtenäistämisen ja kireän aikataulun asettamat haasteet ovat voitettavissa. Mutta kovaa työtä se vaatii!

Rahoitusmalli arveluttaa

Arveluttavana pidän mallia, jossa rahoitus tulee pääosin valtiolta ja osin asiakas- ja käyttömaksuista. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta ainakaan lainsäädännön valmistumiseen asti, viimeistään vuoteen 2026. Valtio kerää rahansa kuntien nykyisistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista. Kunnat menettävät puolet rahoistaan.

Ennustan, että uudet hyvinvointialueet alkavat kilpailla keskenään valtion rahasta ja nostavat kustannuksiaan tavoitteena saada ”ilmaista” rahaa niin paljon kuin suinkin. Todellisia kannusteita tehokkuuteen ja taloudellisuuteen ei ole. Tämä ei tiedä hyvää!

Miten kuntien lopulta käy?

Uskon uuden hallintotason synnyttämisen olevan sysäys suuremmalle alue- ja paikallishallinnon mullistukselle. Vuoden 2023 alusta kunnille jää viisi lakisääteistä tehtävää: 1. koulutus ja varhaiskasvatus, 2. kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut, 3. kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö, 4. vesi- ja jätehuolto sekä 5. ympäristöpalvelut.

Kunnille jäävistä tehtävistä moni on läheistä sukua perustettavien hyvinvointialueiden tehtävien kanssa. Lisäksi useaa niistä johdetaan jo nyt kuntarajojen yli. Käyköhän tässä niin, että ennen tämän vuosikymmenen loppua vietetään nykyisten kuntien hautajaisia ja siirrymme maakuntahallintoon?

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset