Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Risto Pekola ihmettelee, mikä sai isoisä Kallen ostamaan linja-auton – Historia opettaa, että elämä ja yrittäminen ovat nousua ja laskua

Liikennöitsijä ei lakkaa hämmästelemästä menneiden sukupolvien rohkeutta, kekseliäisyyttä ja pioneerihenkeä. Jotain samanlaista kaivattaisiin tässäkin päivässä.
Risto Pekola vaalii perheyrityksen historiaa. Hänen kädessään olevassa valokuvassa on ensimmäisellä Hämeenlinna–Lahti -linjalla vuonna 1931 liikennöinyt Chevrolet ja sen kuljettaja Aarne Rauhala. Kuva: AP Sarjanto
Risto Pekola vaalii perheyrityksen historiaa. Hänen kädessään olevassa valokuvassa on ensimmäisellä Hämeenlinna–Lahti -linjalla vuonna 1931 liikennöinyt Chevrolet ja sen kuljettaja Aarne Rauhala. Kuva: AP Sarjanto

Jos sattuu lähtemään johonkin erikoiseen kotiseutumuseoon Kanta-Hämeen takamaille, siellä saattaa hyvinkin törmätä Risto Pekolaan. Hämeenlinnalainen Pekolan liikenteen toimitusjohtaja on innokas paikallishistorian harrastaja.

– Minua on pienestä asti kiinnostanut tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen sekä se, kuinka Suomi kehittyi 1800-luvun puolivälin takapajuisista kestikievarioloista varsin nopeasti teollistuneeksi yhteiskunnaksi, hän kertoo.

Korvesta maailmalle

Pekolaa kiehtovat erityisesti kanava-, lennätin- ja sähkölaitosten synty, teiden ja siltojen rakentaminen sekä juna- ja laivaliikenteen ja sahateollisuuden kehittyminen.

Niiden tarina kertoo suomalaisten kekseliäisyydestä ja pioneerihengestä myös syrjäisemmässä Suomessa.

– Tässä maassa on osattu ennenkin ja tehty uskomattomia asioita. Miksi emme voisi pystyä nykyäänkin samaan, kun se geeniperimässämme kuitenkin on? Pekola kysyy.

Hän omistaa muun muassa vuoden 1868 kanavakirjan, joka kertoo, kuinka Vääksyn kanavaa pitkin kuljetettiin pajukoreissa yli kaksi miljoonaa rapua maailmalle myytäväksi.

– Nämä ovat jännittäviä juttuja elinkeinon murusista, joita vietiin korvesta ihmisten ilmoille. Voita ja juustoja kuskattiin puruissa ja jäissä ensin proomun pohjalla ja sitten junanvaunussa Pietariin tai satamiin.

Arkistoista kipinä

Vuonna 1924 perustettu Pekolan linja-autoyhtiö on osa tätä tarinaa. Kun Risto Pekola astui perheyhtiön johtoon vuosituhannen vaihteessa, minkäänlaista historiikkia ei sen vaiheista oltu kirjoitettu.

– Isäni kuoleman jälkeen 1998 löysin firman arkistot ja sain siitä kipinän lähteä tekemään kirjaa, joka kertoisi ja auttaisi ymmärtämään, miten tähän kaikkeen on tultu.

Vuonna 2005 julkaistiin Ilmo Hakala-Rahkon kirjoittama historiikin ensimmäinen osa, joka kertoo hämäläisen talonpojan ja liikennöitsijän Kalle Pekolan tarinan.

Yllättävä elämänura

Hollolassa vuonna 1893 syntynyt Kalle Pekola hoiti 1920-luvulla isoa maatilaa Hyrkkälän kylässä Hämeenkoskella.

– Sukutilalla oli suuria suunnitelmia muun muassa sähkölaitoksen rakentamiseksi läheiseen koskeen. Ne jäivät unohduksiin, eikä kukaan ole kertonut, miksi Kalle ja hänen nuorempi veljensä alkoivat ostaa linja-autoja, Risto Pekola ihmettelee.

Kalle Pekola aloitti liikennöinnin ajan tavan mukaan ilman virallista lupaa ja ajoi Hämeenkosken ja Lahden väliä yhden vuoroparin päivässä.

– 1930-luvulla tiestön kunto ja auraus olivat kehittyneet niin paljon, että firma ryhtyi liikennöimään Hämeenlinnan ja Lahden väliä. Kehitys oli huimaa, sillä vuosikymmenen alussa yhtiöllä oli kolme autoa ja ennen talvisotaa niitä oli seitsemäntoista.

Muutto Hämeenlinnaan

Liikennöitsijän terveys ei sotavuosia kestänyt ja Kalle Pekola kuoli helmikuussa 1945. Yrityksen johtoon asettui hänen leskensä Sally.

1960-luvulla johtajaksi tuli Riston isä Veikko Pekola, joka toi yhtiön mieluimmin Hämeenlinnaan kuin Lahteen.

– Hämeenkoskelta ei löytynyt sopivaa paikkaa uudelle tallirakennukselle. Hämeenlinnan kaupunki myi tontin sopivasti Kahilistosta, jonne rakennettiin moderni korjaamo vuonna 1966.

Pekolan Liikenne Oy on Suomen vanhimpia, saman suvun omistuksessa olevia linja-autoalan yrityksiä. Sen linjoilla ajaa noin 70 bussia isolla liikennealueella Lahdesta Turkuun ja Lopelta Helsinkiin. Toiminnan sydämessä on kuitenkin Hämeenlinnan, Lahden ja Riihimäen kolmio.

– Elämä ja yrittäminen ovat nousua ja laskua. Tämä on näkynyt suvun ja yhtiön historian monessa eri käännekohdassa, Pekola pohtii.

Yhteisössä on voimaa

Mitä historia on sitten opettanut modernissa ja muuttuvassa maailmassa elävälle yrittäjälle?

– Ihmisillä pitäisi olla pitkäjänteisyyttä ja kykyä nähdä kehityskulkuja kauas tulevaisuuteen historiaa kunnioittaen, Pekola sanoo.

Liikennöitsijä on ollut mukana asiantuntijana monissa valiokunnissa sekä työryhmissä ja luotsannut muun muassa Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistystä. Yhteisöllinen tekeminen on hänelle tärkeää.

– Kukaan ei voi yksin sopia ja muuttaa asioita. Isoja hankkeita tarvitaan, koska ilman niitä ei synny pieniäkään. Ainainen kinastelu ja kompromissikyvyttömyys eivät johda mihinkään.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset