Kaupunkiuutiset

Ruusulaakson paviljonki vapautuu pian rakennustelineistä

– Varovaisuus on valttia, totesi nosturinkuljettaja Olli Hyvönen ohjatessaan vahvoissa ketjuissa killuvaa paviljongin tornia omalle paikalleen rakennuksen katolla.

Ruusulaakson goottilaistyylisen paviljongin vuosia kestäneet restaurointityöt ovat loppusuoralla. Maanantaina omille paikoilleen paviljongin katolle nostettiin sen kaikki neljä tornia.

Rakennuksen restaurointi aloitettiin kesällä 2010 maalien rapsutuksilla. Maalikerroksia rakennuksesta löydettiin peräti yhdeksän. Harmaan maalin otaksutaan ajoittuvan sota-aikaan, jolloin ei pigmenttejä ollut saatavilla.

Suunnittelija Ari Väänäsen mukaan Romanttisessa rakennuksessa on säilytetty niin paljon vanhaa kuin mahdollista.

Telinehässäkkä paviljongin ympäriltä puretaan viimeistään ensi viikolla. Joitain päiviä menee vielä lopputöissä. Jäljellä on muun muassa torniliitoksien paikkamaalauksia ja viimeistelypesut.

Paviljongin rakentamisvuodesta Ari Väänänen sanoo olevan useita toisistaan poikkeavia tietoja, se kuitenkin asettunee 1880–1890 -lukujen taitteeseen. Aulangon puiston rakentaminen aloitettiin eversti Hugo Standertskjöldin ostettua Karlbergin tilan laajoine puistoalueineen Vanajaveden rannalta.

Omin voimin ja pienellä alkuun

– Työhön lähdettiin pienellä summalla ja omin voimin. Urakan paisuessa on jouduttu turvautumaan ulkopuoliseen työvoimaan – on myös odoteltu budjettipäätöksiä, kun kyseessä on suojelukohde, sanoo kenttäpäällikkö Jere Rauhala Metsähallituksesta.

– Kun työn edetessä korjattavaa löytyi jatkuvasti lisää, viivästyi työn valmistuminenkin.

Paviljongin pelastustöiden onnistumista hän pitää jopa pienenä ihmeenä: mikäli se torni, joka lahoamisen vuoksi oli jo vähän kallellaan, olisi kokonaan nyrjähtänyt, se olisi voinut kaataa koko paviljongin.

Matkan varrella ehtivät tornien tekijät vaihtua, pääasiassa työ on teetetty Virossa. Torneista ensimmäisen valmisti Sininauha Hämeenlinnassa, kolmen muun työt aloitettiin Laukaan avovankilassa. Oman panoksensa paviljongin kunnostusröissä ovat antaneet myös Vanajan vankila – varsinkin työvoimana purkamisvaiheessa, Tikkurila Oy sponsoroi maalit, jotka Museovirasto hyväksyi. Maaleille haettiin rakennuksen alkuperäiset sävyt.

Kattorakenteet herkkä paikka

Tornien peltisten kattojen ja metallisten koristeiden kimppuun on käynyt lammilainen ”vanhempi” peltiseppä Markku Liljeström.

– Minulle tämä on hieno mahdollisuus. Olen vähän ylpeäkin siitä, että minua kysyttiin paviljongin peltitöihin.

– Jos olisin voinut tehdä työn uutena työnä, olisin tehnyt toisin ja nopeamminkin. Nyt säilytettiin vanhaa Museoviraston määräyksestä, ja hyvä niin – vanhassa on oma arvonsa. Se on katoavaa kansanperinnettä, Markku Lilljeström pohtii. Tärkeintä kuitenkin on, että katto pitää vettä. Vanhoista torneista irrotetut kattopellit on nyt siirretty uusiin.

Alansa ammattimiehen kädenjälki Aulangolla paviljongin katolla on oletettavasti tarkasteltavissa vielä vuosikymmenien kuluttua.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset