Kaupunkiuutiset

Sähköisten järjestelmien tulva alkaa olla jo hallitsematon kaaos – Oletko sinä koskaan unohtanut pankkikorttisi pin-koodia?

Heli Karttunen Kuva: Toni Rasinkangas
Heli Karttunen Kuva: Toni Rasinkangas

Vuoden ensimmäisenä työpäivänä tietokoneeni ilmoitti, että salasanani on vanhentunut.

Salasanan vaihtaminen ei mennyt kuin Strömsössä, vaan onnistuin jotenkin sössimään uuden kirjautumisen.

Kone pysyi kiinni.

Ongelmana oli, että IT-osastoon ei saanut yhteyttä, koska en luonnollisestikaan päässyt työsähköposteihini. En myöskään tiennyt, kuka on päivystysvuorossa. Kollega sitten laittoi ystävällisesti IT:lle viestiä.

Jonkin ajan kuluttua sain kuin sainkin salasanan itse vaihdettua.

Kun kirjautuminen vihdoin onnistui, kysyi sähköposti vuorostaan ”salasanan” perään. Niinpä tietysti.

Nykyisin lähes kaikkeen asiointiin vaaditaan kirjautumista ja tietysti – salasanaa.

Nämä sähköiset kirjautumiset sekä erilaiset käyttöjärjestelmien ja sovellusten päivitykset alkavat omalla kohdallani olla hallitsematon kaaos.

En ole tähän mennessä laittanut salasanoja ja käyttäjätunnuksia mitenkään järjestelmällisesti ylös, mutta alkaa ilmeisesti olla aika.

Ei riitä, että keksii mielikuvituksellisia salasanoja, joita on mahdoton muistaa – täytyisi vielä muistaa, mikä kuuluu mihinkin systeemiin – ja sitten pitäisi vielä muistaa, mihin on ne tallentanut.

Päivittäisessä työssä aivojen kovalevy kuormittuu monista yhtäaikaisista ärsykkeistä.

Jatkuva uusien muistettavien salasanojen ja käyttäjätunnusten tulva ei totisesti helpota tilannetta.

Havahduin jokin aika sitten siihen, että en muistanut, missä järjestyksessä pankkikorttini pin-koodin numerot olivatkaan. Nelinumeroinen luku, jota olen käyttänyt vuosia, katosi yhtäkkiä. Oli pakko tarkistaa.

Diginatiiveille nykymeno ei liene ongelma?

Kaltaisilleni dinosauruksille se on sitä.

Lähtökohtaisesti koen sähköisten järjestelmien edessä yleensä suurta turhautumista, epävarmuutta ja epätietoisuutta.

Suurin ongelmahan on tietysti omien korvien välissä – omassa asenteessa – sitä nyt ehkä pystyy jotenkin jalostamaan.

Mutta sille en voi mitään, että ei kiinnosta.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset