Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Sammal on vaihtunut pehmeisiin mielikuviin – Kuukauden museoesine valottaa takapuolen pyyhkimisen historiaa

Vessapaperit ja 1960-luvun vessapaperimainokset kaupunginmuseon kuukauden esineenä.
Nokialla valmistetun toilettipaperin nimi oli alkuun Pikku Matti, mutta pian ryhdyttiin käyttämään nimeä Nokia Silk. Kuva: Salla Nieminen
Nokialla valmistetun toilettipaperin nimi oli alkuun Pikku Matti, mutta pian ryhdyttiin käyttämään nimeä Nokia Silk. Kuva: Salla Nieminen

Vuosi sitten ihmiset ympäri maailmaa hamstrasivat vessapaperia varautuessaan koronakaranteeniin.

Vastaavaa ostohysteriaa ei nähty 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset vessapaperit tulivat suomalaismarkkinoille.

Vesijohto- ja viemäriverkosto saatiin Hämeenlinnaan 1910-luvun alussa. Se tarkoitti myös vesivessoja. Samaan aikaan alkoi yleistyä takapuolen pyyhkimiseen tehdyn vessapaperin käyttö Suomessa.

Vessapaperi oli kauppoihin tullessaan ylellisyystuote ja sitä myytiin pikkupakkauksina, ei suinkaan isoina paketteina, joihin me olemme tottuneet.

Intiimin tarkoituksensa vuoksi vessapaperin ostamista häpeiltiin ja tuote olikin alkujaan myynnissä vain apteekeissa.

Ennen vesivessoja takapuolen pyyhkimiseen käytettiin esimerkiksi sammalta tai vanhoja sanomalehtiä. Nämä eivät kuitenkaan olleet käytännöllisiä uusissa vesivessoissa, sillä ne tukkivat viemäriputkia.

Ensimmäiset suomalaiset wc-paperit olivat arkkimallisia silkkipaperituotteita, joita syntyi Nokian ja Mäntän paperitehtaiden sivutuotteena 1900-luvun alussa.

Kaupallisesti vessapaperia ryhdyttiin valmistamaan Suomessa 1920-luvulla.

Rullamalliin sopivaa paperia kokeiltiin Mäntässä Serlachiuksen tehtaalla 1920-luvulla, Nokian tehtaalla vasta 1950-luvulla. Ensimmäinen pehmopaperia valmistava paperikone käynnistyi Mäntässä vuonna 1961.

Pehmeys onkin ollut siitä lähtien vessapaperimarkkinoinnissa keskeisessä osassa.

Mielikuvissa wc-paperin varsinainen käyttötarkoitus on pyritty häivyttämään ja pakkauksissa asiakkaan huomio kiinnitetään esimerkiksi vauvoihin, oraviin tai lampaisiin, jotka kuvastavat pehmeyttä.

Kiinasta on säilynyt jo 500-luvulta mainintoja takapuolen pyyhkimiseen tarkoitetusta paperista, mutta varsinainen paperivallankumous tapahtui yhdysvaltalaisvessoissa, kun wc-paperia ryhdyttiin valmistamaan kaupallisesti vuonna 1857.

Tätä ennen pyyhkimistavat olivat olleet moninaisia. Esimerkiksi antiikin roomalaiset käyttivät julkisissa käymälöissään xylospongiumia eli tikkuun kiinnitettyä sientä, joka oli kastettu suolaveteen.

Xylospongium on jäänyt elämään historiankirjoihin mielikuvituksellisena esimerkkinä roomalaisten vessakulttuurista, mutta vastaavia tikkuviritelmiä käytettiin myöhemminkin.

Keskiajalla tikunnokassa ei ollut merenpohjasta kerättyjä sieniä, vaan sammalta tai muita helposti käymälän läheisyydestä löytyviä kasveja.

Arkeologinen tutkimus on osoittanut, että keskiaikaisten luostareiden käymälöissä saatettiin käyttää myös kankaanpaloja samaan tapaan kuin me käytämme vessapaperia.

Nokia Silk -vessapaperit ja 1960-luvun vessapaperimainokset ovat esillä Museo Skogsterin Ennen kaikki ei ollut paremmin -näyttelyssä. Näyttely aukeaa heti koronarajoitusten salliessa.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset