fbpx
Kaupunkiuutiset

Simo Paasimaalla on kotimuseo omaksi iloksi

Lammilla asuvan Simo Paasimaan talon ulkorakennukset ovat muuttuneet vuosien myötä kotimuseoksi. Hän on kunnostanut ison joukon vanhoja työkaluja ja esineitä, joista osa on peräisin 1800-luvulta asti. Lisäksi hän nikkaroi uutta tavaraa, kuten lintulautoja ja ulkolyhtyjä.

– Omaksi ilokseni kunnostan vanhaa, ja uusia teen enimmäkseen lahjoiksi muille. Kaikille avoinna olevaa museota en aio perustaa, se vaatisi liikaa byrokratiaa, hän sanoo.

 

Eläkepäiviä nyt jo viettävä Paasimaa osti tilan 18 vuotta sitten, ja kunnosti sen navetan ja muut talousrakennukset omaan tarkoitukseensa. Samalla hän alkoi kerätä tavaraa, jota hän saa enimmäkseen sukulaisilta ja tutuilta lahjoituksena.

– Kun ostin tilan, täällä ei ollut mitään. Tavaroista suurimman osan olen saanut Vesivehmaalta, ja olen kunnostanut ne kaikki, hän kertoo.

Heti pihamaalla on vastassa kaksi peltoauraa, piikkiäes ja tähtiäes. Sisällä on lisää muinaisia maatalon työkoneita ja -kaluja, hevoskärryjä ja -rekiä, kotitaloustarvikkeita ja muun muassa kokoelma puhelimia. Hän entistää itse myös huonekaluja, ikkunoita ja ovia.

 

Aivan aarteena vanhan tavaran joukossa ovat puiset lastenrattaat, jotka voidaan jäljittää ainakin vuoteen 1881. Tuona vuonna on otettu kuva rattaissa istuvasta lapsesta.

Vanhan niittokoneen entistämiseen kului Paasimaan mukaan 53 tuntia.

– Parhaillaan työn alla on elonkorjuukone, jossa varmaan menee taas koko kesä, hän naurahtaa.

Niittokone oli myös yleisön nähtävillä pari vuotta sitten perinnepäivillä, jotka järjesti lammilainen Jyrki Hasila. Paasimaa itse on pitänyt tilallaan kaksi kertaa kirpputoria, ja uusiakin kirppareita hän suunnittelee, kunhan myytävää tavaraa kertyy tarpeeksi.

 

Vanhoihin asioihin paneutuminen ulottuu Paasimaalla myös sukututkimukseen. Hän on päässyt neljästä eri suvusta jo 1650-luvulle asti.

– Harrastus alkoi kahdeksan vuotta sitten, kun aloin tutkia isäni puolen sukua, hän kertoo.

Moni hämeenlinnalainen muistaa Paasimaan urheiluelämästä, sillä hän pelasi aikoinaan lentopalloa Kantolan Työväen Urheilijoissa. Lisäksi hän on pärjännyt tikanheitossa SM-tasolla asti.

– Tikanheiton aloitin vuonna 2003 uudestaan. Lammin joukkue voitti pari vuotta sitten SM-pronssia, ja ikämiehet voittivat oman sarjansa mestaruuden. Oma harrastaminen on kuitenkin vaikeutunut sormien nivelrikon takia, hän harmittelee.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset