Kaupunkiuutiset

Sokkarin historia on nyt kirjana

Noin kahden vuoden intensiivinen projekti edesmenneen Hämeenlinnan Sokoksen historian kirjaksi saattamiseksi on päässyt maaliinsa. Lopputuloksena on 83 sivua paikallishistoriaa A4-kokoisena kirjana.

Kirjan kokosivat Sokoksen ensimmäisenä tavaratalonjohtajana toiminut Pauli Riikonen, osastonhoitaja työskennellyt Leena Lehtonen, tavarataloemäntänä palvellut Sirkus Mattila sekä mainospäällikön tehtäviä hoitanut Kari Karhu.

– Saimme valtavasti tukea, tietoa ja valokuvia tavaratalon silloiselta henkilökunnalta, kvartetti kiittelee. Kokoamisvaiheessa kokoontui myös naisryhmä, jonka muisteluja kirjattiin ylös. Silti jotain jää aina pois, kaikkea ei muista ennen h-hetkeä, Sirkus Mattila myöntää.

Kirja ei ole pelkästään ihmisten muistelujen varassa, vaan sisällössä on tukeuduttu pitkälle eri ihmisten arkistoimiin dokumentteihin. Tavaratalon toimintaa avataan sekä teksteillä, kuvilla että sen ajan mainoksilla. Henkilökohtaiset muistelut ovat olennainen osa kokonaisuutta.

– Se kyllä harmittaa, että osa arkistoista tuhottiin yhdessä tavaratalon muutosvaiheessa. Sille henkilökunta ei voinut mitään, Pauli Riikonen myöntää.

1971–1996 välisen ajan perkaaminen maakunnan ykköskaupan vinkkelistä on osa paikallishistoriaa, vallankin nyt, kun ”Sokkarin” paikalle kaavaillaan uudisrakentamista. Aikanaan tavaratalon rakentaminen oli maakunnallinen merkkitapahtuma, sijoittuihan se Hämeenlinnan keskeisimmälle kauppapaikalle.

Vanhempi polvi muistaa vielä tontilla sijainneen Sirkan kioskin, Grönin lyhyttavarakaupan ja esimerkiksi Leijona-pukimon naistenosaston. Viime vuosisadan alussa paikalla toimi W Sokoloffinn kauppaliike. Siitä periytyy nimi myös legendaariselle Sokolovin veljet miesten keskusteluryhmälle.

Tavaratalon rakennusvaiheessa oli esillä myös Sibeliuksen syntymäkodin kohtalo. Yhtenä vahvana vaihtoehtona oli rakennuksen siirtäminen. Siitä kuitenkin luovuttiin.

– Tavaratalo sinällään oli Hämeenlinnassa ja koko maakunnassa aivan uudenlainen kauppapaikka. Palvelutarjonnan laajuus oli hämmästyttävä, Riikonen muistelee. Tavaratalosta löytyi parhaimmillaan ompelukonemyyntiä ja parturi sekä tietysti kaikkea siltä väliltä.

Leena Lehtonen painottaa juuri sen ajan henkilökohtaista asiakaspalvelua, sillä henkilökuntaa oli nykyaikaan verrattuna pilvin pimein . Parhaimmillaan tavaratalon palveluksessa oli 150 työntekijää, eli Sokos oli merkittävä työnantaja.

Sirkus Mattila muistuttaa myös siitä, että tavaratalo oli iso tapahtumajärjestäjä, sillä erilaisia tapahtumia oli säännöllisesti missikiertueista alkaen.

– Paikallistapahtumissa tehtiin tiivistä yhteistyötä seurojen, yhdistysten ja yritysten kanssa, Mattila muistaa.

Eho-Sokos-kirja on myynnissä kirjakauppa Kirja & Ideassa kauppakekus Goodmanissa. Kirjaa myy myös Leena Lehtonen, puh. 050-5513511.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset