Kaupunkiuutiset

Sotaorvot saivat tunnuksen

Toisen maailmansodan aikana kaatui yhteensä noin 90 000 suomalaista. Heiltä jäi noin 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Sodan aikana sotaleskien tukijärjestöksi oli perustettu Aseveliliitto. Liitto jouduttiin lakkauttamaan Moskovan rauhansopimuksen perusteella, sen jälkeen työtä jatkoi pari kolme huoltosäätiötä, jotka yhdistettiin 1945. Nykyinen nimi Kaatuneitten Omaisten Liitto otettiin käyttöön vuonna 1958.

Kaatuneitten Omaisten Liiton jäsenmäärä kääntyi nousuun vuonna 2003, kun sotaorpoyhdistykset alkoivat liittyä liiton jäseniksi. Liitossa on jäsenyhdistyksiä 72 ja niissä oli vuoden 2013 alussa yhteensä 10 548 jäsentä, heistä sotaleskiä 243.  Sotaorporekisteröinnin myötä yhdistysten jäsenmäärät ovat kaksinkertaistuneet. Rekisteröityjä sotaorpoja on tätä nykyä noin 16 000.  Lakkautettujen, pienten yhdistysten sotalesket on kutsuttu kunniajäseniksi sotaorpojen yhdistyksiin.

Sotaorvot saivat tunnuksen

Kanta-Hämeen Sotaorvot -yhdistys on perustettu 5.5.2003. Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä 206, kannattajajäseniä kolmisenkymmentä ja mukana on myös kolme sotaleskeä. Ikäjakauma on luonnollisesti korkea.

– Minusta tuli sotaorpo 7-vuotiaana. Perheessämme oli silloin neljä pientä lasta. Sotaorpous on ollut raskas taakka ja vaikka me sotaorvot olemme kärsineet, suurimman taakan kantoivat äitimme eli sotalesket, kertoo Kanta-Hämeen Sotaorvot -yhdistyksen puheenjohtaja Esko Raitanen.

Kanta-Hämeen Sotaorvot jakoi sotaorpotunnuksen jäsenilleen tänä syksynä. Sotaorpotunnuksen ja valtiovallan tunnustuksen allekirjoittivat viime vuonna pääministeri Jyrki Katainen ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Syyskuussa Turussa valtakunnallisessa tapahtumassa sotaorvot kiinnittivät ensimmäisen kerran rintapieliinsä sotaorpotunnuksen.. Tunnuksen on suunnitellut hämeenlinnalaissyntyinen taiteilija Aimo Vuorinen.

Valtioneuvosto on kohdentanut vuosina 2013–14 Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen sotaorporekisterin kokoamiseen, kehittämiseen ja sotaorpotunnuksen antamiseen.

Tunnustusta odotettiin pitkään

– Meni todella kauan, että valtioneuvosto tämän tunnustuksen antoi. Kysymys ei ole rahasta, vaan periaatteesta. Tämä oli kaunis ele, kuin pieni tammenlehvä. Ehkäpä tulemme jatkossa saamaan vaikka pientä kuntoutusrahaa, Esko Raitanen visioi.

– Olemme kuulleet huhuja, että kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi Kaunialan sotavammasairaala ja Ilveskoti, on tyhjäkäyntiä ja niihin on aiottu ottaa rauhanturvaajia kuntoutukseen. Näkisin mieluummin, että sotaorvot saisivat kuntoutusta. Rauhanturvaajat ovat tehneet hyvää työtä, mutta he ovat saaneet siitä palkkaa, Raitanen lisää.

Kanta-Hämeen Sotaorvot kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Museo Militariassa. Kokouksia pidetään myös jäsenkunnissa, Janakkalassa, Rengossa ja Lammilla. Silloin lasketaan sankarihaudoille kukkia ja sen jälkeen on kokous. Kokouksien yhteydessä on luentoja: muun muassa terveyskeskuksen omahoidosta ja pankkiasioista. Teatterimatkoja tehdään pari vuodessa, risteilyjäkin useita.

Toimintaan kuuluu myös perinteiden keräys: muutama vuosi sitten perustettiin muisteluryhmiä, kokoonnuttiin kertomaan omia kokemuksia. Siitä sukeutui kirjoittajapiiri, jossa on syntynyt paljon tarinoita, puheenjohtaja Raitanen kertoo.

Sotaorvot mukaan toimintaan tai kannatusjäseneksi, puheenjohtaja kannustaa. Kahdeksanhenkinen hallitus hyväksyy jäsenhakemukset, jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa. Puheenjohtajan sähköpostiosoite on esko.raitanen@gmail.com.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset