Kaupunkiuutiset

Sotkalinnassa jännitetään kesää – Tulojen saaminen tapahtumista olisi tärkeää

Tanssilavalle on varauksia häistä ja muista tilaisuuksista, mutta kaikki riippuu koronasta.
Anne Laulajainen ja Antti Ali-Laurila kävivät katsastamassa, mitä huolto- ja korjaustöitä Sotkalinnan tanssilava vaatii talven jälkeen. Lavan ympäriltä on hiljattain kaadettu puita, mutta komea mänty pihassa on haluttu säilyttää. Kuva: Lea Karmala
Anne Laulajainen ja Antti Ali-Laurila kävivät katsastamassa, mitä huolto- ja korjaustöitä Sotkalinnan tanssilava vaatii talven jälkeen. Lavan ympäriltä on hiljattain kaadettu puita, mutta komea mänty pihassa on haluttu säilyttää. Kuva: Lea Karmala

Sotkalinna-Säätiö valmistautuu pyörittämään perinteikästä tanssilavaa kesäkauden ajan. Säätiön puheenjohtaja Anne Laulajainen ja varapuheenjohtaja Antti Ali-Laurila varautuvat epävarmuuden keskellä siihen, että paikka pystyttäisiin jossain vaiheessa tulevina kuukausina avaamaan yleisölle.

– Ensimmäinen iso häävaraus olisi kesäkuulle, saa nähdä, miten käy. Myöhemmin olisi huutokauppa uuden forssalaisen vetäjän voimin ja sen jälkeen Renko-viikon markkinatanssit. Elokuullekin on jo varaus jazz-tapahtumalle ja häille, he kertovat.

Sotkalinnaan on ollut viritteillä myös eläkeläisten tanssien järjestäminen yhteistyössä toisen yhdistyksen kanssa, mutta aikeet tyssäsivät koronaviruksen takia. Lavis-jumppa puolestaan oli tarkoitus aloittaa tiistaisin jo toukokuussa.

Tapahtumatulot tärkeitä

Viime viikolla Laulajainen ja Ali-Laurila katsastivat, miten lava on selvinnyt talvesta. Syksyllä oli näyttänyt pahalta, kun sade piiskasi ikkunan pielistä vettä sisälle. Kevään korvalla kosteus oli kuitenkin jo kuivahtanut, kiitos ikkunaan asennetun lisämuovin.

Lavan ylläpidosta koituu Säätiölle melkoisia kustannuksia, siksi tulojen saaminen tapahtumista olisi tärkeää. Rahaa korjauksiin ei juuri ole, ja työt tehdään talkoilla. Mutta vapaaehtoisväki alkaa harventua, kun ahkerimmat joukosta ikääntyvät eikä nuorempia tule tilalle.

– Keväällä on tiivistettävä etelän puolen korkea seinä, mutta onneksi ei tarvitse mitään rakenteita uusia. Räystäsremonttikin on kesken. Tavallaan on onni, että lava on rakennettu vain kesäkäyttöön, siksi se ole liian tiivis, puheenjohtajat miettivät.

Kaksi vuotta sitten taloustilannetta helpotti Rengon Säästöpankkisäätiö avustuksellaan ja sitä ennen Linnaseutu hankerahallaan. Niiden ansiosta Sotkalinnaan suunniteltiin uudenlaista toimintaa ja ulkoremonttia sekä uusittiin keittiötä ja sisävalaistusta.

Väkeä Forssan suunnalta

Sotkalinna rakennettiin yli 50 vuotta sitten, ja aikoinaan se oli myös hämeenlinnalaisten nuorten suosittu tanssipaikka. Nykyään väkeä tulee enemmän Forssan suunnasta. Viime vuosina tansseja on ollut muutaman kerran kesässä, lisäksi lavalla on pidetty muita tapahtumia.

– Isoin tilaisuus istumapöytiin oli erään yhdistyksen 80-vuotisjuhla 320 hengelle, ja suurimmissa häissä muutama vuosi sitten oli 180 ihmistä. Näytelmää mahtuu katsomaan katsomotuoleihin ainakin 350 henkilöä ja tanssimaan ja ravintolapalveluita käyttämään liki 1 000 henkilöä. Näihin kaikkiin erilaisiin toimintoihin lava muuntuu, Laulajainen kertoo.

Katse jo tulevaisuudessa

Lavan ikkunoiden takana välkähtelee Sotkalampi, jonka rantoja ei niiden nykyisessä tilassa voi hyödyntää. Mutta asuinpaikaksi se kelpaa muun muassa joutsenille.

– Lammella on melko harvinaista luontoa ympärillä. Onkin puhuttu, että rannasta saisi hienon, jos sinne laittaisi vaikka pitkospuut. Mutta kuka sen tekisi ja kuka maksaisi, Laulajainen ja Ali-Laurila hymähtävät.

Kymppitien kupeessa olevan Sotkalinnan vetäjät jaksavat katsoa myös jo koronan jälkeiseen tulevaisuuteen. Laulajaisella on tanssilavaan omaan perheeseen liittyviä tunnesiteitä, sillä hänen isänsä Esko Ahola toimi aikoinaan sitä perustavassa aktiiviporukassa.

– Jos lava on ollut tässä 55 vuotta, meidän kunniatehtävämme on saada se säilymään.

Sotkalinna ja säätiö

Tanssilavan rakensi Nummenkylään 10-tien varrelle 1965 talkoilla urheiluseura Länsi-Rengon Esa, jonka puheenjohtajana oli Rauni Salo ja sihteerinä Esko Ahola.

Avautuessaan 29.5.1965 lava oli Etelä-Suomen suurin, ja esiintyjinä kävi eturivin artisteja Dannysta alkaen.

Rengon urheiluseurojen yhdistyttyä lava erotettiin niiden toiminnasta.

Sotkalinnasäätiö perustettiin 1994 loppuvuonna, ensimmäiset tilaisuudet se järjesti lavalla 1996.

Lava on ollut välillä ulkopuolisella vuokralla, ja 1980-luvulla sen nimenä oli Rentukka.

Juoksevia menoja Säätiölle koituu muun muassa lavan sähköstä, vakuutuksista ja kiinteistöverosta.

Sotkalinnaan mahtuu parhaimmillaan yli 300 ihmistä istumaan, kun kaikki tilat ja tuolit otetaan käyttöön. Kuva: Lea Karmala
Sotkalinnaan mahtuu parhaimmillaan yli 300 ihmistä istumaan, kun kaikki tilat ja tuolit otetaan käyttöön. Kuva: Lea Karmala
Sinkkiämpäreitä on käytetty kekseliäästi ravintolasiiven sisävalaistuksessa. Kuva: Lea Karmala
Sinkkiämpäreitä on käytetty kekseliäästi ravintolasiiven sisävalaistuksessa. Kuva: Lea Karmala

Jutun väliotsikkoa muutettu 1.4. kello 10.50.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

23.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

24.9.2020