Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Suosikkibändin biisi teki Ilkka Vuojalasta kuvittajan – Kuvataiteen opettajana häntä huolettaa taideaineiden vähenemisen vaikutus syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin

Hämeenlinnalainen Ilkka Vuojala on yksi Jarkko Martikaisen 50-vuotisjuhlakirjan kuvittajista. Kuvitusprojekti poiki myös näyttelyn Helsinkiin.
Ilkka vuojala käytti Jarkko Martikaisen 50-vuotisjuhlakirjan kuvituksissa eniten lyijykynää, mutta myös valkoista geelikynää tummalle taustalle, sekä hiiltä, akvarellia ja sekatekniikkaa. "Osa töistä syntyi hyvinkin nopeasti, puolessa tunnissa, osa vei huomattavasti kauemmin aikaa", kuvittaja kertoo työhuoneessaan Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen
Ilkka vuojala käytti Jarkko Martikaisen 50-vuotisjuhlakirjan kuvituksissa eniten lyijykynää, mutta myös valkoista geelikynää tummalle taustalle, sekä hiiltä, akvarellia ja sekatekniikkaa. "Osa töistä syntyi hyvinkin nopeasti, puolessa tunnissa, osa vei huomattavasti kauemmin aikaa", kuvittaja kertoo työhuoneessaan Hämeenlinnassa. Kuva: Esko Tuovinen

Ilkka Vuojala on yksi Jarkko Martikaisen viime syksynä ilmestyneen Lihavia luurankoja – Laulujen sanat ja tarinat –kirjan kuvittajista.

Hämeenlinnalainen Vuojala ei tuntenut lauluntekijä-muusikkoa entuudestaan.

– Siihen, miten päädyin kuvitusprojektiin, liittyykin hauska tarina. Harrastimme isoveljeni kanssa nuorena piirtämistä ja Martikaisen takavuosien bändi YUP soi usein taustalla. Kun muusikko pari vuotta sitten oli tulossa Hämeenlinnaan keikalle, ajattelin pyytää häntä esittämään veljeni lempikappaleen, jotta voisin kuvata sen tälle syntymäpäivälahjaksi.

Vuojala luonnosteli piirroksen kappaleesta Tämä päivä on huono päivä ja lähetti kuvan toiveineen Martikaiselle Facebookin kautta.

– Hän esitti sen biisin. Kiitokseksi tein kuvituksen myös toisesta kappaleesta. Jarkko tykkäsi ja kysyi, lähtisinkö tekemään kirjaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ilkka Vuojalan kuvitustyyli sopi jo valmiiksi Jarkko Martikaisen kappaleiden maailmaan. Kuva: Esko Tuovinen

Ensimmäinen kuvitusprojekti

Kuvitustyö käynnistyi melkein saman tien keväällä 2018. Kysymyksessä oli Vuojalan ensimmäinen kuvitusprojekti.

– Jarkko laittoi minulle sadan biisin listan ja aikaa oli noin vuosi. Tein projektia päivätyön ohessa, sillä tavalla se oli hiukan aikaa vievä homma, Janakkalassa kuvataiteen opettajana työskentelevä kuvittaja kertoo.

Oululaislähtöiselle Vuojalalle oli entuudestaan muodostunut kappaleista vahvat mielikuvat.

– Olin innoissani, millaisia biisejä pääsen tekemään. Sain täysin vapaat kädet, mikä oli mahtavaa.

Hänen kuvitustyylinsä sopi jo valmiiksi kappaleiden henkeen.

– Jarkon musiikki vaihtelee punkista progressiiviseen ja taiderokkiin, uudempi musiikki on filosofista ja aika akustista. Kuvitus muuttuu sen mukaan sarjakuvatyylisestä realistisempaan.

Samankaltaisia näkemyksiä

Vuojala teki kirjaan kaikkiaan noin 60 työtä, joista suurin osa on lyijykynäpiirroksia. Kuvista muutama on viimeistelty kuvankäsittelyohjelmalla tai tehty muulla tekniikalla.

– Lyijykynä on aliarvostettu tekniikka. Pidän luonnostelusta ja tykkään jättää luonnostelun jäljet myös valmiisiin töihin.

Vaikka Vuojala kuvitti kappaleet täysin oman näkemyksensä mukaan, joidenkin biisien osalta hänen ja Martikaisen ajatukset menivät hämmästyttävästi yksiin.

– Esimerkiksi Murhaaja soittaa pasuunaa -kappaleesta meillä oli molemmilla visio, että kuvassa on murhaajan silhuetti ja Oulun kaupunki – se oli suorastaan pelottavaa.

Tuntien väheneminen huolettaa

Puoliksi unkarilaissyntyinen Vuojala on kasvanut taiteen ja kulttuurin keskellä. Hän käyttää kuvituksissaan myös viittauksia taiteen historiaan.

Kaikille taidehistoria ei välttämättä aukea:

– Kun opettajanurani alkuvaiheessa kysyin lukiolaisilta, kuka on maalannut Mona Lisan, vain pari kolme kättä nousi. Se oli häkellyttävää.

Koska oppilaiden lähtötaso vaihtelee, taideaineiden tuntimäärien jatkuva väheneminen saa Vuojalan mietteliääksi.

– Seitsemäsluokkalaisten kuvataideopetuksessa joudutaan kuitenkin lähtemään ihan perusasioista.

Taideaineet kaipaavat arvostusta

Opettajana hän toivoo tasapainoa eri oppiaineiden välille.

– Päättäjät eivät ole ajan tasalla kuvataiteen potentiaalista. Kyse ei ole pelkästään piirtämisestä vaan myös luovasta ajattelusta ”outside the box”. Digitaalinen teknologia ja virtuaalinen kuvataide ovat tätä päivää ja ne pitäisi saada opetussuunnitelmaan jo lukiossa.

Hän pohtii, että taideaineiden niukkuus osuu etenkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin.

– Lisäksi olisi tärkeää, että osoitettaisiin arvostusta myös niille oppilaille, joiden vahvuudet ovat näissä luovissa aineissa.

Tulossa yhteinen näyttely

Kirjaprojekti on saanut jatkoa Martikaisen ja Vuojalan yhteisellä näyttelyllä.

Martikaisen 50-vuotisjuhlakirjan kuvituksia nähdään Helsingissä galleria Laterna Magican Kellarigalleriassa 14.4.–30.4.2021.

Joulukuuksi 2020 suunniteltu näyttely siirtyi koronan takia tälle vuodelle.

– Tämä on ensimmäinen näyttely, jossa olen isommin mukana.

Vuojala on tehnyt opetustyön ohessa jonkin verran tilaustöitä. Uudet kuvitustyötkään eivät ole poissuljettuja.

– Kaikista eniten pidän itseäni piirtäjänä.

Ilkka Vuojala

Syntynyt Oulussa 1982, asunut Hämeenlinnassa vuodesta 2017.

Kuvataiteen maisteri Lapin yliopistosta 2013.

Töissä kuvataiteen opettajana Turengin yhteiskoulussa ja Janakkalan lukiossa.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Harrastukset: lenkkeily ja ukulelen soitto.

Lempitaiteilijat: barokin kuvanveistostyylin luoja Gian Lorenzo Bernini, art noveau -taidesuuntaa edustava Alfons Mucha, sekä sarjakuvataiteilijat William Boyd ”Bill” Watterson II ja Enki Bilal.

”Tykkään historiallisista elämäkerroista, parhaillaan kesken Churchillin elämäkerta.”

Teoksia nähtävillä Instagramissa #art_vuojala.

Vapaa-ajallaan Ilkka Vuojala harrastaa muun muassa ukulelen soittoa. Kuva: Esko Tuovinen

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset