Kaupunkiuutiset

Susiaihe toi yli 200 ihmistä Renkoon

Rengon susien vierailut asutuksen läheisyydessä jatkuvat, vaikka viime viikkoina kaksi lauman jäsenistä on ammuttu. Karkotusyrityksiä jatketaan, jos on tarpeen, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on seurannan alla.

Rengon susi-ilta keräsi runsaat parisataa kuulijaa. Kansalaiset saivat kysyä ja asiantuntijat vastasivat mitä moninaisimpiin kysymyksiin.

– Tänä vuonna on kertynyt 109 havaintoa piha-alueilla liikkuneista susista. Se ei kuitenkaan tarkoita 109 sutta. Jos kolme sutta vierailee pihalla, kirjaamme ne kolmeksi havainnoksi. Jos samat sudet käyvät naapurin tontille, on havaintoja kuusi. Kirjaamme vain varmat havainnot ja epävarmoja on jonkin verran. Lisäksi selviä koirien jälkiä ilmoitetaan aika paljon, petoyhdysmies Jarmo Käki sanoo.

Riistapäällikkö Jyri Rauhala pitää ihmeenä, jollei susia olisi sekoitettu joskus koiriin tai koirasusiin. Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Antti Härkälän mukaan susilauma ei kasvata kokoaan merkittävästi.

– Jos susipari saa vaikkapa viisi pentua yhtenä vuonna ja seuraavana taas viisi pentua, ei sen koko kasva 12 eläimeen, koska nuoret sudet lähtevät keväällä etsimään uutta reviiriä aika kaukaakin. Lauman koko pysyy siis aika vakiintuneena. Susikanta vahvistuu Suomessa uusien reviireiden kautta eikä niinkään yksittäisten laumojen koon kasvamisen kautta. Toisaalta joskus myös reviiri näyttää syystä tai toisesta autioituvan, Härkälä sanoi.

Härkälän mukaan susireviirin syntyminen Renkoon on paitsi hyvän ravintotilanteen myös laajan harvaan asutun alueen ansiota.

– Sudet eivät ole syöneet ainuttakaan koiraa tai aiheuttaneet vahinkoja kotieläimille.

Mitä ilmeisimmin susille riittää ravinnoksi peuroja, eivätkä ne ole sen vuoksi kajonneet kotieläimiin.

Metsästäjien huolena on, että peurojen loppuessa sudet siirtyvät hirviin ja sen jälkeen kenties koiriin.

Suomen Riistakeskus Etelä-Hämeen riistasuunnittelija Marko Muuttola antoi käytännön vinkkejä miten toimia, jos susi sattuu yllättämään

– Missään tapauksessa ei pidä juosta karkuun, koska se voi laukaista saalistusvietin. Perääntyminen tulee tehdä hitaasti katsekontakti sudessa. Päinvastoin kuin karhuun suteen tehoaa aggressiivisuus. Ihmisen tulee näyttää mahdollisimman suurelta. Kädet tulee nostaa ylös ja pitää takki auki, huutaa ja meluta ja heitellä vaikka keppejä. Jos mikä tahansa suurpeto jää auton alle, ei autosta kannata nousta ulos vaan soittaa hätänumeroon.

Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiirin aluesihteeri Karri Jutilan mukaan suden kohtaaminen luonnossa edes yöaikaan on äärimmäisen harvinaista.

– Olen liikkunut luonnossa 40 vuotta paljolti yöaikaan erilaisissa tehtävissä. Koskaan en ole nähnyt yhtään suurpetoa, jälkiä joskus. Sen sijaan irrallaan olevia koiria tulee kohdatuksi, sanoi Jutila.

Eira Viitasen kysymykseen kesälampaiden pidosta Muuttolan mielestä ei ole estettä.

– Kun sähköaita on riittävän tehokas ja korkea susi pysyy sen ulkopuolella. Ylimmän langan pitää olla 130 sentin korkeudella ja lankoja 20 sentin välein. Voltteja pitää olla riittävästi.

Riitta Kokko halusi tietää miten karkotusyritykset onnistuivat.

– Ensimmäinen yritys epäonnistui ja sudet livistivät tilanteesta. Toisella kerralla karkotus onnistui, vaikkeivät sudet tilanteesta tuli hännän alla paenneetkaan. Jos susi ilmaantuu pihalle, ei kukaan estä häätämästä sitä vaikka kattilan kansia paukuttamalla, sanoi Rauhala.

Susikeskustelu on käynyt somessa kuumana ja ylilyöntejäkin on ilmennyt.

– Jokaisella on oikeus esittää mielipiteensä, mutta ketään ei saa haukkua. Suorastaan vaadin, että tällaiset kommentit puolin ja toisin loppuvat. En todellakaan halua, että rikoksen tunnusmerkistö kenenkään osalta tulee täyteen, ylikonstaapeli Timo Ojala sanoi.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset