Kaupunkiuutiset

Suurpeto ei ole täyttäjälle harvinaisuus

Janakkalalainen eläintentäyttäjä Esa Kemppaisen verstaassa on karhu, susi ja ilves. Työssä on tietty rytmi. Elokuun lopulla Kemppaista työllistävät karhut.

Viime vuosina on alkanut tulla susia, mikä oli ennen hyvin harvinaista. Vesilintuja saa täyttävikseni muutaman vuodessa, kanalintuja on aika vähän, koska kannanvaihtelut ovat suuret. Näin syksyllä tulee hirvenpäitä ja hirvikauden loputtua peurojen täyttö alkaa vilkastua. Keskitalvella tuodaan näätiä.

Elottoman tekeminen elävän näköiseksi vaatii eläintentäyttäjältä silmää, kokemusta ja taitoa. Kemppainen luo eläimelle ilmeen ja asennon, jotka olisivat sille luonteenomaisia elävänäkin.

– Täyttäjänä minun täytyy tuntea eläimen anatomiaa ja käyttäytymistä. Harrastan itsekin metsästystä ja liikun luonnossa. Esimerkiksi ilveksen silmäluomeen pitää saada millilleen oikea asento. Jos luomi painuu liian alas, ilme muuttuu vihaisesta ystävälliseksi, sanoo Kemppainen.

Kemppainen on täyttänyt eläimiä ammatikseen yli 20 vuotta. Verstaassa on kanalintuja, karhu, susi, kettu, ilves sekä runsaasti lintuja. Ilveksellä Kemppainen voitti pari vuotta sitten hopeaa Riihimäen kansanvälisillä erämessuilla pidetyssä kisoissa.

Kemppainen täyttää kaikkia nisäkkäitä, lintuja ja kaloja. Lisäksi hän tekee sarvi-, kallo- ja hammastrofeita.

– Asiakas saa suunnitella paikan minne hän haluaa täytetyn eläimen. Samalla hänen kannattaa miettiä, missä mielentilassa eläin on. Yritän toteuttaa toiveen. Pakasteesta löytyy nahkoja, joista voidaan tehdä jokaiselle sopiva täytetty eläin. Ammun itse variksia ja harakoita, joita on varastomyynnissä.

 

Kemppaiselle eläimiä tuovat niin metsästäjät kuin joskus myös tavalliset kulkijat.

– Monesti kyseessä on auton kanssa kolaroinut eläin tai vaikkapa ikkunaan törmännyt lintu.

Petolinnuille ja ylipäätään rauhoitetuille lajeille yksityinen henkilö saa hyvin harvoin lupaa täyttämiselle.

Eläin tulisi lähettää kokonaisena eikä sitä tarvitse suolistaa.

– Sovittaessa voin ottaa eläimestä tai kalasta nahan ja asiakas saa lihan.

Aikanaan täytettäviksi tarkoitetut eläimet suositeltiin pakastettavaksi ja käärittäväksi sanomalehteen. Pakastus on edelleen tarpeen, mutta Kemppainen kehottaa käärimään eläimen tiukasti muoviin.

– Tiukassa muovissa eläin ei kuivu, mikä helpottaa täyttämistä. Mitä paksumpi muovi, sen paremmin se pitää kosteutta.

 

Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitettujen kasvi- tai eläinlajien tuonnin, viennin, myymisen ja vaihtamisen.

Täytetyn rauhoitetun eläimen hallussapitoon tulee hankkia lupa Suomen Ympäristökeskukselta.

Luonnonsuojelulain piiriin kuuluvat lähes kaikki maan linnut riistalajeja ja joitakin muita lintulajeja lukuun ottamatta. Näitä ns. vahinkolintuja ovat harakka, varis, korppi, kesykyyhky, räkättirastas sekä harmaa- ja merilokki.

Lain mukaan kuollutta rauhoitettua lajia ei saa ottaa haltuun ilman ympäristökeskuksen lupaa. Hallussapitolupa tulee olla, koska täyttäjät eivät ilman sitä suostu eläimiä täyttämään.

Asiasanat

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

31.10.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

31.10.2020