Kaupunkiuutiset

Taidemuseo tarjoilee kotimaisen taiteen herkkupaloja

Alfred Kordelinin ja Eino Valtosen taidekokoelmat ovat parhaillaan esillä Hämeenlinnan Taidemuseossa.

Alfred Kordelin (1868–1917) oli liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti. Kordelin oli raumalaisen merimiehen poika, joka aloitti sekatavarakauppiaana, alkoi ostaa ja myydä ensin konkurssipesiä, sitten maatiloja ja kartanoita. Kordelin siirtyi laivanvarustukseen ja teollisuuteen ja loi suuromaisuuden. Hän osti Lammilla sijaitsevan Mommilan kartanon asuinpaikakseen vuonna 1903.

Venäläinen matruusi ampui Kordelinin Suomen itsenäisyyttä edeltäneessä kuohuntavaiheessa, niin sanotussa Mommilan kahakassa, ja Kordelin haudattiin synnyinkaupunkiinsa Raumalle.

– Alfred Kordelin olisi halunnut tulla haudatuksi Mommilan kartanoon. Hän suunnitteli sinne kirkkoa, mutta se ei ehtinyt valmiiksi, Hämeenlinnan Taidemuseon museoavustaja Kim Lindertz kertoo.

Kordelin jätti testamentissaan pääosan omaisuudestaan ensimmäisen suomenkielisen kulttuurirahaston peruspääomaksi. Kesäpaikakseen rakennuttamasta Kultarannasta Kordelin kaavaili taidemuseota. Vaikka Kultarantaan ei perustettukaan museota, säätiö alkoi kerätä taidetta.

Kordelinin kokoelma edustaa 1900-luvun alkupuoliskon keskeisten kotimaisten taiteilijoiden teoksia ja tyylisuuntia, joita Suomessa tuolloin esiintyi. Taidemuseossa on esillä noin 140 teosta Kordelinin säätiön kokoelmasta.

Säätiön ensimmäinen hankinta käsitti Kalle Carlstedtin viisi puupiirrosta. Tuorein hankinta on Pirkko Nukarin Muistopöytä-veistos, johon presidentin puoliso Jenni Haukio ihastui.

Harvinaista herkkua

Taidemuseossa on esillä myös Kordelinin veljenpojan Eino Valtosen (1890–1925) kokoelma. Valtonen peri sedältään Alfred Kordelinilta taidetta sekä varoja omaan keräilyharrastukseen. Valtosen kokoelmaa ei ole esitelty aiemmin näin laajasti Rauman ulkopuolella, sillä kokoelma oli suvun hallussa vuoteen 2009 asti, jolloin suku lahjoitti sen Rauman taidemuseoon. Valtosen kokoelma sisältää kultakauden teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Eero Järnefeltiltä ja Pekka Haloselta.

– Kansallisromanttinen maisema on nähty usein korkealta. Maisemat heijastavat seesteistä luonnontunnelmaa. Kokoelmaa leimaa harmonia. Myös valolla on keskeinen rooli, Lindertz ja Riika Vepsä-Tapper opastavat.

Yksi kokoelman helmistä on Elin Danielson-Gambogin Köyhä tyttö -maalaus vuodelta 1885. Valöörit on kuvattu taidokkaasti. Nuori tyttö istuu lattialla ja pukee jalkaansa rikkinäistä sukkaa.

– Olisiko Danielson-Gambogi protestoinut rikkinäisen sukan kautta naiselle asetettuja vaatimuksia vastaan? Taidehistorioitsija Virve Heinisen mukaan sukka saattaisi symbolisoida esimerkiksi huoletonta asennetta käsitöitä ja vaatehuoltoa kohtaan, Riika Vepsä-Tapper pohtii.

Taiteilijain hyväksi – taidetta Alfred Kordelinin säätiön kokoelmista ja Eino Valtosen kokoelma ovat esillä Hämeenlinnan Taidemuseon Engel-makasiinissa 25.1.2015 asti. Yleisöopastukset su 16.11., 23.11., 30.11., 7.12., 14.12. ja 21.12. klo 14.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset