fbpx
Kaupunkiuutiset

Taidemuseon kevät käynnistyy modernismilla

Hämeenlinnan Taidemuseo avaa kevätkauden omia kokoelmia esittävällä suurnäyttelyllä Kokeilevaa & kantaaottavaa – 1960–1970-lukujen modernismia. Perjantaina Lohrmann-rakennuksessa avautunut näyttely on jatko-osa aikaisemmalle Modernin monet kasvot -näyttelylle.

– Alun perin oli tarkoitus tehdä vain yksi näyttely, mutta aineistoa oli niin valtavasti, että syntyi päätös tehdä tästä kaksi näyttelyä, amanuenssi Maria Laine kertoo.

Kun edellisen näyttelyn teokset ajoittuivat 1910-luvulta aina 1950-luvulle, ovat uuden näyttelyn teokset peräisin 1960–70-luvuilta.

– Jälleenrakennuksen aika ja modernismin murros oli näyttelyille luonteva vedenjakaja.

Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmissa 1960–70 luku ovat hyvin laajasti edustettuina. Näyttelyssä on esillä lähes kotimaista 130 teosta ajan tunnetuilta tekijöiltä. Mukana on taidetta muun muassa Kimmo kaivannolta, Maria Isolalta, Ulla Rantaselta ja Kain Tapperilta.

Nähtävillä on myös teoksia, jotka eivät aiemmin ole päässeet esille, kuten Kimmo Pyykön suurikokoiset veistokset.

– Näyttely johdattelee katsojan ajan keskeisiin kuvataideilmiöihin. Nähtävillä on hieno otos modernismin keskeisistä teoksista, sekä myös teosryhmiä.

Sota- ja jälleenrakennusvuosien jälkeen kuvataiteessa haettiin vaikutteita ulkomaisesta taiteesta. Geometrisen abstraktin taiteen rinnalle nousi 1960-luvulla vapaa ilmaisu ja ei-esittävyys.

Informalismi oli hyvin keskeinen ja hyvin suomalainen ilmiö 1960-luvulla. Suomalaiset taiteilijat myös ammensivat inspiraationsa usein luonnosta.

– 1960-luvun alku oli avoin erilaisille kokeiluille. Aika toi taiteeseen uusia materiaaleja, kuten muovin, lastulevyn ja akryylivärin, johon saatettiin lisätä mitä merkillisimpiä materiaaleja, esimerkiksi hiekkaa tai asfalttia. Kokeilut saivat tosin taideyleisöltä – ja taiteilijoiltakin – ristiriitaisen vastaanoton. Varsinkin Kain Tapperin teoksia kritisoitiin, Laine kertoo.

1970-luvulla realismi koki uuden nousun pop-taiteen sekä yhteiskuntaa, politiikkaa ja ympäristön tilaa kommentoivien teosten myötä.

– Esimerkiksi Maria Isolan suurikokoisen aiheen taustalla ovat vuoden 1968 levottomuudet.

Näyttelyn yhteydessä on esillä myös Hovielämää-teemanäyttely Juhani Linovaaran taiteesta. Nähtävillä on muun muassa historiallisia hahmoja ja katedraali-aiheita.

– Linovaara-osiossa on ajateltu erityisesti lapsia ja perheitä, museonjohtaja Taina Lammassaari sanoo.

Rappiotaide-näyttely jatkuu Engel-rakennuksessa vielä kolmisen viikkoa. Näyttelyssä järjestetään vielä yleisötilaisuudet 7.2 ja 14.2., joihin Vexi Sami on lupautunut paikalle. Ensimmäisessä tilaisuudessa nähdään myös Markku Veijalainen haastattelemassa Vexi Salmea.

– Näyttely on ollut hyvin suosittu. Tähän mennessä sillä on ollut noin viisituhatta kävijää, Lammassaari kertoo.

Seuraavaksi Engel-rakennukseen on tulossa Hämeenlinnan Taiteilijaseura 70 vuotta – Viiva -näyttely, jonka on kuratoinut Kiasman intendentti Kati Kivinen. Näyttely on esillä 23.3.–13.5.

16.6.–7.10. Engel-rakennuksessa nähdään pohjoismaisen nykytaiteen näyttely Noco – Pohjoismaista nykytaidetta. NoCo on uusi pohjoismainen nykytaiteen kokoelma, jonka omistaa ruotsalainen taidesäätiö.

– Edellinen näyttely oli Norjassa vuosi sitten. Tänne meille kootaan kesäksi ihan uusi kokonaisuus.

Lohrmann-rakennukseen kootaan syksyllä Mikko Hovin näyttely taidemuseon omista kokoelmista. Loppuvuodesta Taidemuseoon on luvassa näyttely Rudolf Koivun joulu 11.11.–6.1.2019.

Kokeilevaa & kantaaottavaa Hämeenlinnan Taidemuseossa 25.1.–4.11.2018.

Asiasanat

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset