Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Taidemuseossa sukelletaan suomalaiseen maisemaan

Kansallisromantiikka ajoi taiteilijat syrjään maaseudulle ikuistamaan metsämaisemia.
Korkealta paikalta nähty metsä- ja järvimaisema muodostui suomalaisen kansallismaiseman prototyypiksi. Kim Lindertz, Jenny Valli ja Kukka Pitkänen toivovat, että katsojat vaeltavat näyttelyssä omia polkujaan turvavälejä noudattaen. Kuva: Riikka Helenius
Korkealta paikalta nähty metsä- ja järvimaisema muodostui suomalaisen kansallismaiseman prototyypiksi. Kim Lindertz, Jenny Valli ja Kukka Pitkänen toivovat, että katsojat vaeltavat näyttelyssä omia polkujaan turvavälejä noudattaen. Kuva: Riikka Helenius

Hämeenlinnan taidemuseon kesänäyttelyssä sukelletaan suomalaiseen kansallis- ja sielunmaisemaan.

Esillä on runsas kattaus maisemamaalauksia 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Tuolloin rakennettiin suomalaista maisemakuvastoa ja kansallista identiteettiä.

– Koronapandemian vuoksi moni on kääntänyt katseen lähiympäristöön ja liikkuu enemmän luonnossa. Maisema jälleen ajankohtainen ja antaa voimaa, Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli pohtii.

Valoa ja draamaa

Näyttely on syntynyt yhteistyössä suomalaisten taidesäätiöiden kanssa. Teokset on valinnut amanuenssi Maria Laine ja näyttelyn on toteuttanut Hämeenlinnan taidemuseon työryhmä.

– Näyttely etenee teemoittain. Alakerrassa on muun muassa maaseudun arjen kuvausta ja romantiikan huone ja yläkerrassa talvimaisemien huone ja erämaahuone, Valli ja museopalveluvastaava Kim Lindertz esittelevät.

Romantiikan kaudelle olivat ominaisia ateljeessa maalatut ihannemaisemat, voimakkaat valon ja varjon kontrastit sekä dramaattiset kuutamomaisemat. 1800-luvun lopulla maalaustaiteeseen vaikutti ranskalainen ulkoilmamaalaus ja realismi.

– Ylhäältä nähty metsä- ja järvimaisema muodostui keskeiseksi maisematyypiksi, suomalaisen kansallismaiseman prototyypiksi.

Karua suomalaisuutta

Kansallisromantiikan myötä kuvauskohteiksi valikoitui syrjäisiä erämaaseutuja ja koskemattomia metsämaisemia, jotka nähtiin suomalaisuuden kuvana. Karut kalliot ja niillä kasvavat sitkeät männyt yhdistettiin sortovuosina Suomen kansan sinnikkyyteen ja periksiantamattomuuteen.

Tuolloin maalattiin muun muassa kansallisiksi mielenmaisemiksi syöpyneet Kolin erämaat sinisinä siintävine järvineen, asumattomat korpimaisemat hopeanharmaine keloineen ja iltaruskossa kultautuvat mäenrinteet käkkyrämäntyineen.

– Eero Järnefelt teki kaikkiaan noin 40 maalausreissua Kolille, Lindertz tietää.

1800-luvun loppupuolella suosituiksi aiheiksi nousivat myös lumiset talvimaisemat.

– Talvea ei mielletty enää pelkästään ankarana jaksona, josta yritettiin selviytyä hengissä. Huomattiin, että talvessa on myös kauneutta, Lindertz kertoo.

Uusia tuttavuuksia

Lindertz nimeää suosikkiteoksekseen Victor Westerholmin kesämaiseman Ahvenanmaalta ja Valli Akseli Gallen-Kallelan Ukkospilviä taivaanrannalla. Yhtä teosta on kuitenkin melko vaikea valita, sillä näyttely tarjoaa monia helmiä, ja osa teoksista on ensi kertaa esillä Hämeenlinnassa.

Näyttelyyn on saatu lainaan teoksia Alfred Kordelinin säätiöstä, Fortumin Taidesäätiöstä, Gösta Serlachiuksen taidesäätiöstä, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiöstä, OP Ryhmän Taidesäätiöstä, Taidesäätiö Meritasta, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiöstä ja Åbo Akademin säätiöstä. Vaellusta maisemien keskellä rytmittää museopalveluvastaava Kukka Pitkäsen kirjoittama runo.

Oi Suomi – vaelluksia maisemaan -näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Engel-makasiinissa 20.9. asti.

 

 

Uusin Kaupunkiuutiset

8.7.2020

Päivän Hämeen Sanomat

8.7.2020

Fingerpori

comic